Kuka vastaa koulun laadusta?
Koko maassa on menossa moniulotteinen koulureformi. Se koskee mm. uuden opetussuunnitelman toteuttamista, kouluverkkojen kehittämistä ja yksittäisten koulujen homekorjauksia ja uutta rakentamista. Reformaatiossa koulutus nousee kunnissa uuteen tärkeysjärjestysasemaan. Onnetonta on, ettei se näytä koskevan koulun laatua, joka kansainvälisessä katsannossa kulkee ykkösasiana. Suomi on itseasiassa eurooppalaisessa katsannossa ainut maa, jossa katsotaan, ettei koulun laatukysymykset kuulu ”hyvän koulun” vaatimuksiin. ”Koulun kokonaisvaltaisen kehittämisen laatuvastuu” on peitetty ja sidottu opettajan autonomiaan ja opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen.
Koulun laatutyö merkitsee koulun laadun identiteetin uudelleen löytämistä: nykyään, kun kaikki on laatua" , mikään ei ole laatua, ja laatu on tyhjä käsite. Hyvän koulun laadun kehittäminen on palautettava laatukäsitteen alkuperäiseen lähtökohtaan, laatu-käsitteen kantasanaan, (latinan qualis), joka merkitsee rauhaa, sopusointua, liitosta, saumaa, järjestystä. Tässä tapauksessa pedagogista rauhaa, sopusointua, liittoutumista ja järjestystä. Laatu on laadun synnyttämisen arviointia. Laatu merkitsee sovinnollisuuta ja rauhaisuutta. Se tarkoittaa laadun kehittämisen ja muun sisäisen ja ulkoisen kehittämisen yhteistyön ja integraation aikaansaamista moniulotteisessa vuorovaikutuksessa. Laatutyön ja laadun indikaattorit palautuvat ihmisten välisiin suhteisiin kaikilla koulun toiminnan kentillä. Hyvän koulun laatuindikaattorit ovat ”hyviä” tai ”huonoja” suhteessa koulun ideaaliin tehtävään. Hyvyys on suhteessa kouluun itseensä eli miten olla oma itsensä. Omana olemista kuvaa vuorovaikutukselliset toimintatyylit, joiden avulla koulu valaa oman muottinsa ja hyvyytensä ja vahvuutensa. Koulun laatua ilmaisevat luottamukselliset suhteet, jota kuvaavat lasten lausumat: Täällä he välittävät meistä; Opettajat auttavat meitä oppimaan; Koulussa on hauskaa. Meillä on monia mahdollisuuksia menestyä. Rakastamme tapaa, jolla oppiminen tapahtuu; Meillä on paljon vapautta; Se ei ole kuin muut koulut, joissa ihmiset haluavat hallita sinua; Se ei ole pelottava paikka; Muut opiskelijat välittävät minusta; Rakastan kaikkea.
Koulun laatuajattelun tulee perustua kulttuurin. Kulttuurinen ajattelu sanoo, että pikkuasian korjaamattomuus on symboli ja merkki kehnosta laadusta. Jos pieniä asioita ei korjata, miten kyettäisiin korjaamaan isompia ongelmia? Tämä johtopäätös demoralisoi ihmiset. ..piru asuu yksityiskohdissa…” Se tarkoittaa aktiivista toimintaa, oppimista ruokkivia oppimisympäristöjä, arvojen keskeisyyttä, tiedon laaja-alaisuutta ja integroituneisuutta, intuition kunnioittamista ja integraatiota/ inkluusiota kaikilla koulutusta ja oppimista koskevilla tasoilla. Näillä teemoilla lähestytään tulevaisuuden elämän vaatimuksia sisäisen valinnan ja vahvuuksien pedagogiikka edellä. Se tarkoittaa laadun palauttamista luokkahuoneisiin laatu-käsitteen alkupeäisessä tarkoituksessa, mutta se tarkoittaa paljon muutakin.
Opettajat: Opettajilla on optimistiset odotukset oppilaiden henkilökohtaisen ja ammatillisen tulevaisuuden suhteen, josta he kantavat pedagogista vastuuta. Opettajakunta vastaa yhteisesti oppilaiden oppimisen vähimmäistason saavuttamisesta. Opettajat edistävät oppilaiden kyvykkyyttä hyvää edistäviin valintoihin. Vanhemmat kertovat korkeasta luottamuksesta opettajaan.
Pedagoginen yhdenmukaisuus: Kouluissa on laaja tai riittävä yhdenmukainen näkemys hyveistä ja vahvuuksista, perustavoitteista ja edellytyksistä, joilla tavoitteet saavutetaan. Kaikki koulun ja yhteisön sidosryhmät raportoivat korkeasta luottamuksesta koulua kohtaan. Suurin osa oppilaista ilmoittaa, että koulu on johdonmukaisesti iloinen paikka.
Opettajien sisäinen opettaja koulutus: Koulun erityisongelmat ovat jatkuvan sisäisen koulutuksen kohteena. Koulutuksessa on riittävästi säännöllisyyttä ja yhdenmukaisuutta luokanhallinnan ja kokonaiskäyttäytymiseen liittyvien vaateiden osalta koskipa ne sitten tehtävien suorittamista koulussa tai kotona. Koulujen sisäinen koulutus on omistajataholta vahvasti resurssoitu.
Kouluelämän rikkaus: Koulussa toteutuu laaja harrastustoiminta. Koulu on avoin yhteisöllinen harrastustoimintojen keskus opiskelijoille, opettajille, vanhemmille ja tarvittaessa myös suurelle yleisölle. Koulun opetussuunnitelmalliset valinnan mahdollisuudet ovat laajat musiikista, urheilusta, taiteesta, tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneille oppilaille.
Opetuksen laatu: Opetus toteutetaan maksimiaikaisena, niin että tunnit alkavat täsmällisesti ja opetusaika käytetään täysimääräisesti oppimiseen. Laatu on luokkahuonerauhaa. Oppilaille annettavaan palautteen annon useuteen ja säännöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Palautteen sisältö on opastava sen suhteen miten voi selvitä oppimistehtävistä ja kantaa vastuuta oppimisestaan, kokonaiskäyttäytymisestään ja tulevaisuuteen suuntautuvista valinnoistaan.
Ratkaisujen toteuttaminen: Koulua koskevat ratkaisut toteutetaan yhteisesti hyväksyttyjen ohjaavien periaatteiden pohjalta. Ratkaisuissa korostetaan erityisesti hyvinvointiin liittyviä näkökohtia. .
Yhteistyötä vanhempien kanssa: Yhteistyö vanhempein kanssa on intensiivistä; vanhemmilla on vaikutuksellinen osuus koulun toimintojen muotoiluun ja opettajien ja vanhempien väliseen yhteistyöhön. Vanhemmat raportoivat korkeasta luottamuksesta koulua kohtaan.
Koulun laatulupaus: kertoo, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella odottaa saavansa koululta. Lupauksen antajana voi toimia esimerkiksi valtuusto, lasten ja nuorten palveluita toteuttava kunnan lautakunta, työyhteisö tai työntekijä. Oikein asetettu lupaus lisää selkeyttä toiminnan tarkoitusperiin sekä vahvistaa luottamusta työyhteisön haluun tehdä hyvää työtä.
Koulun johtajuus: Koulun johtajuudessa kysymys ei ole vain siitä, miten maailman muutos muuttaa koulua, vaan siitä miten koulu muuttaa maailmaa. Johtajuuden kriteerinä on kolme tekijää: 1) Makrotason näkemys työhön, -henkinen kunnioitus, -oikeudenmukaisuus, -myötätunto, -nöyryys ja -suvaitsevuus. 2)Mikrotason lähestymistapa, -huoli toisten hyvinvoinnista, -uskollisuus,-epäitsekkyys,-eheys, -rehellisyys,-totuudenmukaisuus ja 3) Uudistumiskykyisyys, -visionäärisyys,
-näkemyksellisyys, -viisaus, -itsekuri, -rohkeus, ja intohimoisuus. Koulun johtajuuteen kuuluu kyky edustaa koulua sopimusten ja sovittujen suuntaviivojen varmistamiseksi. Hänellä tiivis kosketus arkeen erityisenä tehtävänä opettajien yhteistyön varmistaminen. Hänellä tulee olla selkeä sisäisen ja ulkoisen viestinnän strategia
Koulun kulttuuri: Laatukoulussa mikään toiminto ei ole irrallaan toisista toiminnoista. Koulussa on päätetty miten tulee käyttäytyä milloin tahansa. Kaikessa kasvatuksessa ja opetuksessa aikuisten tulee auttaa oppilaita kuvittelemaan, suunnittelemaan ja tekemään sellaisia valintoja, jotka johtavat laadulliseen elämään. Valintoja ohjaa sisäisen valinnan vapaus, joka nojaa ikiaikaisiin hyveisiin ja vahvuuksiin, toiminnan vapaus ja vapaus vastata toiminnan tuloksista. Nämä kolme suurta vapautta ovat perusta henkilökohtaiselle vapaudelle.
Kansalaisuuden edistämien: Koulun kulttuurissa vallitsee ohjelmallinen ymmärrys yhteiskunnan todellisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen, tasa-arvon, rauhan, keskinäisen solidaar-isuuden, kestävän kehityksen ja hyvän elämän periaatteiden toteuttamisen välttämättömyydestä ja niiden elämänlaatua lisäävästä merkityksestä. Koulussa korostetaan nuorten kasvua kokonais-valtaisina ihmisinä, joiden valinnat tulevat ratkaisemaan sekä heidän itsensä että yhteiskunnan ja maailman suunnan. Koulu on ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien toteutumisen tyyssija.
Kasvuyhteisöllisyys: Laatukoulun keskeisin kriteeri liittyy siihen, miten voimaantuneena oppilaat lähetetään maailmaan. Voimaantumisen prosessien synty edellyttää aivan tietynlaista kasvatuk-sellista ja pedagogista toimintaa, jonka avulla ihmisen kasvaminen ihmiseksi tulisi mahdolliseksi. Ihmiseksi kasvamisen ihanteet pakenevat, jos niistä ei huolehdita kestävästi ja johdonmukaisesti.
Juhani Räsänen
Kasvatustieteen maisteri
Kouluttaja, tietokirjailija
Järvenpää
Kommentit (0)