Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Nuorten syrjäytyminen on pysäytettävissä

 

Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 70 000.Työttömiä,  levottomia, näköalattomia ja vahvuuksiaan tuntemattomia ja voimattomia. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. 

Nuorten vieraantuminen itsestään, yhteisöistä ja yhteiskunnasta ei ole ilmiö, joka on syntynyt itsestään, vaan se on yhteiskunnallinen valinta. Kasvatuksen sosialisaation tavoitteet rakentuvat yhteiskunnallisille arvoille. Koko kasvatuskeskustelua ja lähes kaikkia syrjäytymisen ehkäisemis-keinoja leimaa  ihmiskäsitys, jonka avainsana ja pyrkimys on kaupallinen vaihdettavuus, ja  joka  on meidän aikakautemme syvin erehdys; se on onnettomien nuorten lähtöalusta. Se on kertomus yhteiskunnasta, joka käänsi päälaelleen  aristoteeliset luonteen hyveet: moraalisen rohkeuden, kohtuullisuuden rahan antamisessa ja ottamisessa, anteliaisuuden, oikean suhtautumisen vaurauteen ja valtaan, sen vaatimiseen, mikä itselle kuuluu, maltillisuuden ja kohtuullisuuden suhteessa vihaan, miellyttävyyden ja totuudellisuuden ja itsehillinnän ja jätti jäljelle nuoren ihmisen kaipuun näihin luonteen hyveisiin ja vahvuuksiin. Se on myös kertomus opetussuunnitelmasta, josta puuttui uskallus lausua avoimesti pyrkimyksestä näihin päämääriin.

Syrjäytyminen tuottaa kukistamis- ja kukistumistarinoita, ongelmakeskeisiä tarinoita, uhritarinoita, ja epätoivoisia tulevaisuustarinoita. Koulutusjärjestelmää eikä työhallintoa kiinnosta tuottaa vaihtoehtoisia tarinoita,  tarinoita, jotka viittaavat uusien ja parempien vaihtoehtojen esiintuloon ”kurjuustarinoiden sijasta”. Näissä tarinoissa ihminen saa käyttöönsä uusia voimavaroja, tekee suunnitelmia, tekee kokeiluja, osoittaa vahvuuksia, tarkistaa näkemyksiä, kerää voimia, kehittää taitoja tai kykyjään tai pystyy ja haluaa osallistua sosiaaliseen elämään.

Ihmisen kokonaisuus rakentuu mentaliteetin, temperamentin, persoonallisuuden ja luonteen kokonaisuutena. Luonne tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa kaiverrusta. Luonne on siis ikään kuin kaiverrettu ihmiseen, kokemuksen kautta muodostunut pysyvä piirteiden kokonaisuus. Luonne on kohtalo, kuten sanonta kuuluu, ja hyveet ja vahvuudet ovat luonnetaitoja.  Luonnetta voidaan muokata harjoittamalla moraalisesti hyviä tottumuksia, hyveitä. Koulumenestystä ja luonteiden vahvuuksia koskevissa opiskelijoiden keskuudessa tehdyissä pitkittäistutkimuksissa huomataan, että luonteen vahvuuksista sitkeys, oikeudenmukaisuus, kiitollisuus, rehellisyys, toivo ja näkemyksellisyys ennusti lukuvuoden keskiarvoja. Nämä ovat myös hyveitä ja vahvuuksia, joita arvostetaan kaikissa kulttuureissa ja kaikissa yhteiskunnissa. Varustammeko nuoret näihin hyveisiin ja vahvuuksiin vai elämään joka on ”laiffii”  ja markkinaindividualismin hyöryttämää?

Nuoruusiässä, 10-16 vuotta   kehitys on  riippunut enimmäkseen siitä, mitä on meille tehty. Tähän vaiheeseen sisältyy paljon elämäntarinaa kehystäviä ehtoja. Tästä eteenpäin, kehitys riippuu ensisijaisesti siitä, mitä me itse teemme omalle kehityksellemme. Ja kun nuoruus on vaihe, jossa emme ole lapsi eikä aikuinen ja elämä avautuu tai sulkeutuu valintojen, optimointien ja kompensaatioiden seurauksena, kun yritämme löytää oman identiteettimme kamppaillessamme sosiaalisen vuorovaikutuksen, vastuun  ja ennen kaikkea aktiivisten moraalisten kysymysten kanssa. Tällöin omien luonteen vahvuuksien tunteminen on elämänfilosofian, elämäntapojen, elämäntyylien ja elämänlaadun rakentamisen perusta.

Kansainvälisesti on noussut esiin tranformatiivinen pedagoginen liike, joka tähtää ihmisen luonteen vahvuuksien kehittämiseen ja sosiaaliluonteen kasvatukseen. Se rakentuu voimaantumisen teorian,  positiivisen psykologian ja muuttuvan ajattelun piirissä kartoitetuilla ja löydetyille kulttuurisille vahvuuksille. Ajatus on rakentaa interventioita ja toimintoja, joissa toteutetaan sellaisia kasvatuksellisia ja toiminnallisia elementtejä perheissä, kouluissa, työpaikoilla, joiden avulla pyritään  edistämään optimaalista elinikäistä kehitystä lapsille ja nuorille. Tavoitteena on rakentaa omien vahvuuksien tuntemiselle perustuvia palomuureja elämän vastoinkäymisten kohtaamiselle ja voittamiselle.  Näiden interventioiden  rakentuminen edellyttää uuden sisällön tuomista erityisesti julkisesti rahoitettuihin hankkeisiin kaikilla yhteiskunnan toimialoilla. Erityisesti koulujen piirissä tarvitaan transformaatioita, hankkeita, joiden sisältönä ja antina ovat em. Tutkimusten piirissä tehdyt löydökset.  Vahvuuksien tarkastelun kautta voidaan myös silloittaa vanhempien kiinnostusta osallistua koulun kasvatustehtävään ja toisaalta tukea vanhempia jatkamaan koulussa tapahtuvaa oppimis-prosessia. Kyse on uskaltavasta vastuullisuudesta ottaa niiden antia käyttöön.

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Tietokirjailija, kouluttaja

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"joka tähtää ihmisen luonteen vahvuuksien kehittämiseen ja sosiaaliluonteen kasvatukseen."

Eli miten tuo eroaa nykyisestä?

Monet nykyiset varhaiskasvatussuunnitelmat kertovat: "Luonteenvahvuudet ovat taitoja, joita voi opetella ja kehittää."

Pekka Iiskonmaki

Suomessa koulutus on itseisarvo, joten se siitä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Unohdit tykkänään olosuhteiden kuten ympäristön, kulttuurin, perhetaustan, lapsuuden jne vaikutuksen nuoren kehitykseen. Vaikka ilmainen peruskoulu näennäisesti "tasaa eor" silti varsinkin perhetaustalla on yhä suurempi merkitys nuoren menestymiseen elämässä.

Tiina Teittinen

Hienoa teoriaa lataat. Tervetuloa todellisuuteen muuttamaan lihaksi kaikkea tuota tutkimusjargonia.

Toimituksen poiminnat