Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Koulu tarvitsee hyveiden ja vahvuuksien näyttömahdollisuuksia


Oppilaiden hyvinvointia voidaan lisätä pahoinvointia vähentämällä -otsikolla (HS Mielide 29.6. kasvatustieteen professorit Veli-Matti Värri, Kristiina Brunila ja tutkijatohtori Antti Saari ja väitöskirjatutkija Esko Harni)  toteavat, että ”lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat haasteet ovat liian suuria jätettäväksi pelkästään yksittäisten opettajien ja oppilaiden itsensä harteille”. Puheenvuorosta on kiitettävä kirjoittajia. Kahdessa OKM:n rahoittamassa hankkeessa kouluissa tekemiemme havaintojen perusteella tällainen lähestymistapa lisää pahoinvointia. Itseasiassa koulun pahoinvointi näyttäytyy hyveiden ja vahvuuksien näyttämisen mahdollisuuksien puutteesta seitsemällä koulun vuorovaikutusalueella: opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksessa, oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja vanhempien vuorovaikutuksessa, koulun johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksessa, koulun ja sidosryhmien vuorovaikutuksessa ja kulttuurisessa hyve- ja hyvinvointipuheen  osaamattomuudessa. Tätä puutetta korjaamaan olemme koulujen kanssa tuottaneet 84 indikaattoria osoittamaan, missä hyvinvointi-mahdollisuudet em. alueilla kouluissa sijaitsevat. Nämä puuteet johtuvat puolestaan koulujen kulttuurisesta tilasta ja hyvinvointi- ja vahvuuspedagogiikan osaamattomuudesta kolmella osa-alueella, joilla tarvittaisiin valtakunnallisesti rahoitettua laajamittaista koulutusta. Kansainvälisistä hyvinvointi-interventioista tunnetuin lienee Australiassa sijaitseva Geelong Grammar School, jonka opetussuunnitelmatelma on toteutettu yhdessä positiivisen psykologian isän, Martin Seligmanin kanssa. Koulun henkilökunta on uudelleenkoulutettu omaksumaan koulun eetos positiivisen psykologian teorian, kuten luonteenvahvuuksien, merkityksen, kiitollisuuden, flown, myönteisten tunnetilojen, optimismin ja myönteisten sosiaalisten suhteiden parissa. Tämän teorian pohjalta on luotu tarkasti määritelty opetussuunnitelma ja ne metodit, joiden avulla interventio on saatu osaksi koulun arkea ja diskursseja. (Norrish & Seligman 2015.) Osaamattomuus korjataan kolmella alueella:  1) Live it – tason tarkoituksena on opettaa koulun henkilökunnalle ja erityisesti opettajille mitä positiivinen kasvatus on ja miten he voivat omaksua siinä opetettavia taitoja omaan elämään ja työhönsä. Toteuttamalla positiivisen kasvatuksen tavoitteita omassa elämässään koulun henkilökunta toimii parhaana mahdollisena esimerkkinä lapsille. 2)Teach it –tason tehtävänä on opettaa hyvinvointia kahdella tavalla.Ensiksi opetus tarkoittaa sitä, että oppilaat osallistuvat lukujärjestyksessä oleviin positiivisen kasvatuksen oppitunteihin samalla tavalla kuin he osallistuvat esimerkiksi matematiikkaan tai historiaan. Toiseksi opetus puolestaan on positiivisen psykologian sisällyttämistä kaikkiin opetussuunnitelman oppiaineisiin.3) Embed it –taso, ehkä tärkein, pyrkii edistämään hyvinvointia koulun toimintakulttuurissa ja kouluyhteisössä. Embed it –taso onkin positiivisen kasvatuksen sulauttamista osaksi jokapäiväistä elämää ja eri oppiaineita. Hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää oppia se, opettaa se, elää se ja asuttaa se kouluun. Koulun hyvinvointipyrkimysten olisi tukeuduttava hyveiden ja vahvuuksien esiintymisen mahdollisuuksien luomiseen, sillä ne ovat yleisesti tunnustettuja ja moraalisesti arvostettuja ja ne on osoitettu merkityksellisiksi lasten kehityksen ja hyvinvoinnin parantamisessa. Valitettavaa on, että Suomessa koulun pahoinvointiongelmat eivät ole koskettaneet opetusviranomaisia niiden vakavuudesta huolimatta.

 

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Syvien vahvuuksien koulu

Järvenpää

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tautologiaa:
”Oppilaiden hyvinvointia voidaan lisätä pahoinvointia vähentämällä -otsikolla (HS Mielide 29.6. kasvatustieteen professorit Veli-Matti Värri, Kristiina Brunila ja tutkijatohtori Antti Saari ja väitöskirjatutkija Esko Harni) toteavat, ...”

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Puheenvuoron viimeaikaisten blogien selailu ja ajan ilmiöiden tutkailu viittaa siihen, että AINOA "HYVE" / ARVO olisi individualismi ja täydellinen yksilönvapaus. Muita arvoja ei ole. Arvojen kenttä on muuttunut paljon esim 30 vuodessa.

Toimituksen poiminnat