*

Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Vahvuuksiin keskittyminen tukee kaikkien oppilaiden koulumenestystä

 

Pisa-keskustelussa on unohtunut positiivisen psykologian anti koulumotivaatioon, koulussa työskentelyyn ja koulumenestykseen. Tietoa on, jos sitä halutaan käyttää. Syvien vahvuuksien koulu-hankkeessa v. 2011-20114 oli mukana kuusi koulua ja 116 lasta, 74 vanhempaa ja 144 opettajaa. Tämän hankkeen yhteydessä tehtiin myös Taloustutkimuksen tekemänä tutkimus siitä, mitä vahvuuksia suomalaiset toivovat koulun lapsissa kehittävän. Vastaajia oli kaikkiaan 1114 vastaajaa, miehiä 50,9 ja naisia 49,1 joilla 15 %:lla oli peruskouluikäisiä lapsia. Vastaajien synt. vuodet, osuudet 1920 - 1939, 685, 8%, 1940 - 1959, 535, 45.7%, 1960 - 1979, 392, 33.5%, 1980 – 1999 Aineisto on painotettu väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan.   Kasvuyhteisöllisyyden indikaattorit- 2015-2017 -hankkeessa,  oli mukana kolmestatoista koulusta 528 opettajia ja muuta henkilökuntaa, oppilaita 4737, opetusryhmiä 264. Hankkeet toteutettiin 2011-2017. Ensimmäisessä hankkeessa selvitettiin lasten, vanhempien ja opettajien itsearvioiden perusteella omien vahvuuksien tuntemusta ja niiden esiintyvyyttä. Toisessa hankkeessa luotiin vahvuusperusteiset indikaattorit seitsemältä koulun vuorovaikutusalueelta eli 1)opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus, 2)oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, 3) opettajien ja vanhempien keskinäinen vuorovaikutus, 4) opettajien keskinäinen vuorovaikutus, 5) johdon ja henkilöstö keskinäinen vuorovaikutus, 6) koulun kulttuurinen vuorovaikutus ja 7) koulun ja sen sidosryhmien välinen vuorovaikutus. Pilottikouluissa tehdyn työn tuloksena saatiin aikaan 84 hyvän koulun vahvuusperusteista indikaattoria, joita voidaan pitää koulun laadullisena mittarina.

Vahvuuspedagogiikan hyvinvoinnillinen anti

Hyveiden ja vahvuuksien siirtovaikutus laajenee ja kehittyy kestäväksi hyvinvoinnin kehitykseksi koko yhteiskuntaan. Niistä muodostuu kasvatuksessa lapsille valintaetu, joka perustuu tahtoon ja jota kutsutaan konatiiviseksi  valintaeduksi (affektiivinen valinta, kognitiivinen valinta, konatiivinen valinta);

Vahvuuksista kasvaa kasvun ajattelutapa, joka auttaa elämän tarkoituksen etsimisessä ja löytämisessä ja eettiset toimintatavat kaivertuvat suojaaviksi toipumisvahvuutta lisääväksi luonteen piirteiksi. Hyvän tekemisen kokemukset onnellistuttavat ja  lisäävät elämään tyytyväisyyttä ja parantavat mentaalista terveyttä. Kyky nähdä erilaisia reittejä tulevaisuuteen ja tapoja saavuttaa tulevaisuustavoitteet paranee edistäen ammattien valinnan vahvuuksille perustuvaa selkeyttä. Kouluissa uuden opetussuunnitelman yleiset tavoitteet selkeytyvät ja konkretisointi syvenee ja  tarjoaa edellytykset ilmiöpohjaiseen opetukseen. Sisäinen (Onnellisuus) ja ulkoinen (Työ) elämäntarkoitus ja itsetuntemus ja –arvostus vahvistuvat; vahvuuksien käyttäminen luo tunteen, että on luonut oman sisäisen ja ulkoisen kohtalonsa.

Vahvuuksiin perustuvassa pedagogiikassa luodataan positiivisia luonne, tunne- ja käyttäytymistaitoja, kykyjä ja ominaispiirteitä jotka luovat tunteen henkilökohtaisesta osaamisesta, edistävät tyydyttäviä suhteita perheenjäseniin ja muihin ihmisiin, vahvistavat kykyä kestää stressiä ja selviytymistä epäonnistumisista ja edistävät itsetuntemusta sekä luonteen ja  persoonallisuuden kehitystä.

Vahvuuspedagogiikan oppimistuloksellinen anti

Tutkijayhteisöjen keskuudessa yleensä ja ihmisten keskuudessa erityisesti on varsin laaja yksimielisyys siitä, että hyveet ja vahvuudet ovat perusteltavissa oleva yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan ja oman elämän tavoite. Se on yhtäältä väline yhteiskunnan toimivuuden parantamiseksi (onnelliset ihmiset ovat hyvinvoivempia ja terveempiä jne.) ja toisaalta itseisarvoinen tavoite. Petersonin, Parkin ja Seligmanin (Peterson, Park, & Seligman, 2006)  luonteiden vahvuuksia koskevissa opiskelijoiden keskuudessa tehdyissä pitkittäistutkimuksissa huomataan, että vahvuuksista sitkeys, oikeudenmukaisuus, kiitollisuus, rehellisyys, toivo ja näkemyksellisyys ennustivat lukuvuoden keskiarvoja. ((Park & Peterson, 2006) Itsesäätelytaito ennustaa akateemista menestystä paremmin kuin ÄO. (Duckworth & Seligman, 2004) Akateemista menestystä puolestaan ennustivat sinnikkyys, harkitsevaisuus, tiedonjano, luovuus, avarakatseisuus, uteliaisuus ja kaukonäköisyys. Lasten hyvinvointiin vaikuttivat luonteenvahvuudet innokkuus, toiveikkuus Ja kyky tuntea rakkautta. (Lotta Uusitalo-Malmivaara 12.2.2014 Hyvä alku-tapahtuma) Omaksi itseksi kasvamiseen auttoivat toivo, uteliaisuus, ihmettely ja tunnetietoisuus. Tieteellisessä Journal of Pediatrics –lehdessä julkaistun artikkelin mukaan itsehillinneet ja välitöntä mielihyvää lykänneet ovat nuoruusiässä muita koulutetumpia, sosiaalisesti lahjakkaampia, suunnitelmallisempia, kestävät stressiä paremmin ja pärjäävät Yhdysvalloissa yliopistovalmiutta mittaavissa SAT-testeissä hyvin.

Vahvuuspedagoginen arviointi ja tulokset

Perinteinen arviointi on helppoa. Ennalta määritellyt mittarit, selvät mittaamisen kohteet, kokeelliset asetelmat, yhteismitallisia, formatiivista ja summatiivista, lopputulosten, päätekäyttäytymisen arviointia, määrällistä mittaamista, hypoteesien testausta.

Vahvuuksien arviointia sen sijaan luonnehtii 1) Jatkuva etsintä: Missä huomasit sydämellisyyttä?2) Yllätykset: Kuka tänään yllätti tiedon janollaan? 3) Kaikkien kuuntelu laajalti: Ketä haluaisit tänään kiittää? 4) Avoimet kysymykset: Mitä haluaisit sanoa omista vahvuuksistasi? 5) Heikkojen signaalien etsiminen: Kenen vahvuudet ovat heräämässä?  Vahvuuksien arviointi on dialogista: (Glenda Eoyang, 2015) Haastattelut: Mitä olet huomannut itsehillinnästäsi? Keskustelut: Millaista rehellisyyttä huomasitte? Entä sen puutetta? Havainnointi: Kuka on mielestäsi päivän vastuullinen? Tarinoiden kerronta. Reflektiiviset käytännöt: toisin tekemisen etsintä. Kehittävä arviointi: Mitä voisit tehdä enemmän? Mitä tapahtuu? Mitkä kaavat näyttävät toistuvan? Mihin huomio kiinnittyy? Mikä yllättää? Mitä tapahtui aikaisemmin? Mitä siitä seuraa? Mitä sitten? Millaista Luovuutta alkaa näkyä? Mitä ovat hyveiden ja vahvuuksien kaavat? Mihin Uteliaisuus alkaa kiinnittyä? Minkä asioiden Arviointiin rohkaistaan? Mitkä asiat näyttävät synnyttävän Oppimisen iloa? Missä asioissa käytetään Näkökulman ottokykyä? Kaava sinällään ei ole hyvä taikka paha… se mahdollistaa sekä hyvän että pahan…

Vahvuudet katalysoivat toisiaan

Vahvuuksilla ei ole sinällään tärkeysjärjestystä. Eri vahvuudet voivat tutkitusti auttaa eri asioissa (Seligman, Petersson, Park  al. 2006): Kiitollisuus ja rakkaudellisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Ystävällisyys, auttavaisuus, anteeksiantavaisuus ja henkisyys  tunnetaan keskeisinä onnentaitoina. Uteliaisuus, sinnikkyys, itsehillintä  tärkeää etenkin  opiskelussa, menestyksessä ja taitojen kehittämisessä eri aloilla. Koulumenestykseen ovat olleet yhteydessä myös toivo, näkemyksellisyys, oikeudenmukaisuus,  rakkaudellisuus ja kiitollisuus. Akateemista menestymistä ennustavat ominaisvahvuudet sinnikkyys, harkitsevaisuus,  luovuus, avarakatseisuus, uteliaisuus, kaukonäköisyys. Rohkeus,  huumori,  ystävällisyys, hengellisyys, kauneuden arvostus liittyy onnistuneeseen toipumiseen fyysisestä sairaudesta, psyykkisestä häiriöstä ja traumaattisista kokemuksista.

Tutkimusta Suomessa

Suomessa positiivisen psykologian pioneereja ovat mm. emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta sekä filosofi, professori Esa Saarinen Aalto-yliopistosta. Positiivista työpsykologiaa ja työn imua tutkitaan yliopistojen ohella myös esimerkiksi Työterveyslaitoksella. Suomalaisissa kouluissa oppijoiden vahvuuksia tukeneen opetuksen on todettu lisäävän mm. seuraavia ominaisuuksia: (Lotta Uusitalo-Malmivaara 2014) Saavutukset  - tulokset parantuneet!   Sitoutuminen - sinnikkyys opiskelussa on kasvanut. Pätevyydentunto – usko omaan kyvykkyyteen on parantunut. Empatia, myötätunto - liittyminen toisiin on vahvistunut.  Subjektiivinen hyvinvointi - mieliala on parantunut. Myönteinen koulukulttuuri – kiitollisuuskulttuuri on vahvistunut. Resilienssi – kyky toipua vastoinkäymisistä on parantunut.

Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit- hankkeessa (Räsänen&Juote 2017) auditointihavaintojen ja tutkimuksen  mukaan hyveisiin ja vahvuuksiin perustuva koulun kehittäminen ja pedagogiikka muutti parhaimmillaan merkittävästi koulun vuorovaikutussuhteita vaurioittavasta viestinnästä kannustavaksi ja kasvua kantavaksi viestinnäksi. Tehtyjen havaintojen mukaan myönteinen viestintä oppilaista on lisääntynyt (esim. Wilma), oppilaiden  menestys jatko-opintoihin on parantunut, oppilaiden psykososiaalisen tuen tarve on vähentynyt (esim. kuraattoripalvelut), oppilaiden keskinäinen kiusaaminen on vähentynyt, koulun arvostus vanhempien keskuudessa on lisääntynyt, koulun arvostus muiden koulujen henkilökunnan silmissä on kasvanut, koulun kiinnostus työpaikkana halutumpi, koulumme on haluttu yhteistyökumppani, opiskelijat haluavat kouluumme harjoittelemaan jatkuvasti suuremmassa määrin. Havainnot ovat yhteneviä maailmalla laajasti levinneistä character shool- kouluista (syvien vahvuuksien koulu) joita luonnehtii mm. kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen sekä kotiläksyjen loppuun tekeminen. Koskaan et voi tietää, milloin sinulta hyveitä ja vahvuuksia kysytään.

 

Eliisa Leskisenojan tutkimuksessa (2016) Vuosi koulua, vuosi iloa : PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä- tutkimus tuotti rohkaisevaa tietoa siitä, että sisällyttämällä luokkatoimintaan positiiviseen psykologiaan perustuvia menetelmiä on mahdollista edistää oppilaiden kouluun liittyviä myönteisiä tunteita sekä kouluintoa ja -viihtyvyyttä. Samoin kyseiset menetelmät sekä välittävän opettajuuden periaatteet näyttävät lisäävän luokan myönteistä ilmapiiriä ja vuorovaikutusta, minkä on huomattu olevan merkityksellinen taustatekijä oppilaiden koulussa viihtymisen ja menestymisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuottama tieto on hyvin käytännönläheistä ja se on sovellettavissa mille tahansa luokka-asteelle etsittäessä myönteisiä, innostavia ja oppilaslähtöisiä menetelmiä ja toimintatapoja. Tutkimus antaa välineitä perusopetuksen kehittämiseen, mutta myös opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia myös opettajien työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen.

Tutkimusta kansainvälisesti

Kansainväliset tutkimukset osoittavat  kiistattomaksi, että hyveet ja vahvuudet kumoavat ja muuntavat kielteisen tunnevireyden positiiviseksi ja  tuottavat psykologista  polttoainetta vastoinkäymisistä toipumiseen.  Hyveet ja vahvuudet rakentaa ja resurssoi voimaroja ihmisten välisiin  suhteisiin ja  käynnistävät ylöspäin suuntautuvan kierteen kohti hyvinvoivaa tulevaisuutta. Hyveisiin ja vahvuuksiin sisältyy siemen menestykselliselle opinnolliselle elämälle laajentaen  tunne-elämän resursseja. Niihin liittyy positiivisia tunteita, jotka laajentavat kognitiivisista suuntautumista: luoda, pelata, tutkia, maistella,  haistella,  toimia; ne toimivat sisäisen ohjelmiston laukaisimina. Hyveet ja vahvuudet kulkevat käsikädessä fyysisten kokemusten ja terveyden kanssa. Ilolla, (nauraa yhdessä) pelolla (halu paeta)  vastenmielisyydellä (halu karkottaa) on valikoiva vaikutus veren virtaukseen ja suurten lihasten jännittyneisyyteen.

Lopuksi

Otan tässä kantaa vain  yhteen keskeiseen vahvuuteen, nimittäin itsehillintään, joka liittyy koulume-nestykseen, koulujen työrauhaan ja kiusaamiseen.  Hyvästä tahdonvoimasta eli itsehillinnästä on esimerkiksi seuraavia hyötyjä: Se on ainoa piirre kolmestakymmenestä joka ennustaa koulumenestystä paremmin kuin sattuma. Se ennustaa sitä paljon paremmin kuin älykkyys, jota on muuten aika paljon vaikeampi kehittää. Ihmisillä joilla on hyvä itsehillintä on tyydyttävämmät ja turvallisemmat ihmissuhteet. Itsehillintä auttaa näkemään paremmin toisten näkökulmat ja harkitsemaan asioita. Itsehillintä tekee ihmisistä tasapainoisempia, vähemmän taipuvaisia ahdistukseen, masennukseen, vainoharhoihin, psykoottisuuteen, kompulsiiviseen tai pakonomaiseen käyttäytymiseen, syömis-häiriöihin, alkoholiongelmiin ja niin edelleen. Olisiko tässä viisaalle kylliksi.

 

 

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Syvien vahvuuksien koulu

Järvenpää

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän KikkaCoombes kuva
Kikka Coombes

Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

Toimituksen poiminnat