*

Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Onko koulun hyvinvointiongelmat vain nollasummapeliä?

 

”Näin pienestä koululaisesta tehtiin kiusaaja” kirjoitti nimimerkki Koulurauhaa. (HS:n mielipide 12.8.17) Näin tapahtuu, kun koululla ei ole systeemistä eli yhteisöllistä vastuunottoa kiusaamiseen puuttumisessa. Näin tapahtuu, kun koulun kasvatuksellisesta välineistöstä puuttuu hyve- ja vahvuuspedagoginen kulttuuri ja osaaminen. Näin tapahtuu, jos koulussa ei toimita yhteistyökumppaneina - muokkaamalla positiivisesti nuorten yhteiskunnallista, emotionaalista ja luonteellista kehitystä päivittäin. Näin tapahtuu, jos koulu ei toiminnassaan tunnista  ja vahvista johtamisessa ja pedagogiikassa hyveitä ja vahvuuksia systeemisesti koulun kulttuuria ohjaavina periaatteina. Näin tapahtuu, jos hyveet ja vahvuudet eivät ole mukana koulun rakenteessa: johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksessa, opettajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja koko koulun ja vanhempien välisessä vuorovai-kutuksessa, koulun ja sen sidosryhmien vuorovaikutuksessa ja koulun kulttuurisessa vuorovai-kutuksessa. Vuorovaikutus, joissa ihmiset ja yhteisöt voivat kasvaa ja hyötyä kanssakäymisestä, eivät ole nollasummapelejä. Vuorovaikutus on minkä tahansa organisaation arvon mitta. Se koskee myös kouluja.

Kautta maailman haetaan vastauksia siihen, ettei Koulurauhaa nimimerkin kirjoittajan  hyvinvointia ja lasten turvallisuutta tuhoavia ilmiöitä kouluissa tapahtuisi. Että kiusaaminen olisi harvinaista,että vallitsisi tiedonjano ja oppimisen sinnikkyys,  keskinäinen avuliaisuus, rehellisyys, hyvän puolustamisen rohkeus ja itsehallinnan taidot, että  kotitehtävät tehtäisiin tunnollisesti ja arvosanat kohentuisivat, että sitoutuminen oppimiseen olisi innostunutta ja  lasten saavutusten keskinäiset aukot kaventuisivat, että opettajista pitäminen ja kaverisuhteet olisivat kunnioittavia ja toisia avustavia ja että vanhempien tyytyväisyys ja sitoutumisaste kouluun olisi korkealla. Näitä tuloksia maailmanlaajuisesti on saavutettu ns. Charagter kouluissa, joita kutsutaan myös luonnekouluiksi. Näiden koulujen kulttuurisessa rakenteessa ovat universaalit hyveet ja vahvuudet, jotka suoma-laisessa opetussuunnitelmassa on piilotettu siihen uskomukseen, että ne opitaan sivutuotteena ihmiseksi kasvamisessa.

Tutkimuksellisesti on osoitettu, että Character shool-  kouluja, luonnehtivat mm. seuraavat tekijät: oppilaiden itsetunto on parantunut vahvuuksiin keskittymisen myötä, työskentelyilmapiirin on parantunut, oppilaiden innostus koulutyöstä on lisääntynyt, kiusaaminen on vähentynyt, järjestyksenpito-ongelmat ovat vähentyneet, henkilökunnan keskinäinen vuorovaikutus on kehittynyt myönteiseen suuntaan, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen on lisääntynyt, poissaolot ovat vähentyneet, ja oppimisen eriarvoisuus on kaventunut.

Suomessa olemme OKM:n rahoituksella toteuttaneet kaksi pilottikouluhanketta; Syvien vahvuuk-sien koulu (2010-2014) ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit (2015-2017). Hankkeiden ytimessä on ollut  systeeminen perehtyminen hyveiden ja vahvuuksien tuntemukseen ja käyttöön  kaikilla koulun vuorovaikutusalueilla. Pilottikoulujen kanssa yhteistyössä on luotu 84 koulun laadullisuutta, hyvää koulua osoittavaa indikaattoria. Hankeauditoinneissa palaute kerättiin opettajilta, oppilailta, vanhemmilta, koulun johdolta ja oppilashuollon edustajilta. Näiden tulosten aikaansaaminen edellyttää koulun systeemistä vuorovaikutuksen kehittämistä. Tulokset osoittavat yhtenevyyttä kansainvälisissä tutkimuksissa olevien havaintojen kanssa. Havaintojemme perusteella voimme todeta, ettei hyveitä ja vahvuuksia, niiden opetusta ja oppimista voi jättää sivutuote-oppimisen varaan. Toivoisimme, että myös opetusviranomaisten taholta tämä tunnustettaisiin.

 

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Emeritusylitarkastaja/

oppisopimusjohtaja

Tietokirjailija, kouluttaja

www.syvienvahvuuksienkoulu.fi


Atso Juote

Kasvatustieteen maisteri

Organisaatioanalyytikko ja konsultti (FINOD)

Työnohjaaja (STORY)

www.syvienvahvuuksienkoulu.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Vain hyvin "pieni" ongelman poistaminen päättäjien taholta ratkaisi koulukiusaamisen .
Opettaja lähetti kirjeen oppilaan vanhemmille:"Voisitteko ostaa uudet lenkkarit Kallelle ,kun kaverit kiusaa"!
Väärät tennarit kirpputoriltako?
Kallea oli jo aiemmin kiusattu vaatteista,kertoi Kallen isä.

Jos Kallet ei ole edes lapsilisä saanut -94 jälkeen toimeentulotukeen ja vanhemmat on työttömiä.
Adidas tennarit voi tuloja savien perheet ostaa 12x vuodessa/17v vaikka joka kuukausi.
"Ope! Mulla on nälkä"!
IL
Jos toimeentulotukea jonotti Kelasta tammikuu-huhtikuu ajan ja edel.tuki tuli kunnan sossusta joukuussa,voi pienellä koululaisella ollakin jo nälkä.
Vatsan kurniessa ei se oppiminenkaan suju.

Toimituksen poiminnat