Mistä suunta koulujen kehittämiselle? Miksi herätä kouluun?

Mistä suunta koulujen kehittämiselle?

Miksi herätä kouluun?

Olen 77 vuotias. Seitsemän viimeistä  vuotta olen käyttänyt Voimaannuttavan suomalaisen koulun rakentamiseen. Hanke lähti liikkeelle 2010, sai OKM:n rahoituksen ja nimekseen  Syvien vahvuuksien koulu. Sittemmin tälle perustalla rakennettiin hanke Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit. Tämän hankkeen 150 sivuinen raportti luovutettiin OKM:lle toukokuussa. Hankkeessa luotiin 84 indikaattoria suomalaisen hyvän koulun arvioimiseksi.

Syvien vahvuuksien koululla ei ole omia rakennuksia eikä tiloja. Koululla on sen sijaan henki ja  idea, monitieteinen perusta ja pilottikoulujen , hyvien viisaiden kumppanien ja  rehtorien ja opettajien  kanssa yhdessä rakennettuja toimintapoja, kulttuuria ja pedagogiikkaa. Maailmalla esikuvia löytyy mm. ns. Character Shool-kouluista, jotka leviävät maailmalla leimahdusmaisesti. Isossa-Britaniassa lasten luonteen kasvattaminen on tämän hetken opetusministeriön kärkitavoite. Syy siihen on, että kasvavat lapset eivät selviä tulevasta maailmasta ilman luonnetaitoja. Näitä kouluja luonnehtii kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen, kotiläksyjen loppuun tekeminen. Nämä koulut perustavat kasvatuksensa ja opetuksensa luonnetaitoihin. Nämä taidot puolestaan perustuvat pääosiltaan positiivisen psykologian ja voimaantumisen teorian ja kasvun ajattelun tutkimuksen  piirissä tehtyihin löydöksiin. Osaltaan vaikuttamassa on ollut näkökulman vaihtamisen taito ja kehityspsykologia.

Pilottikouluissa tuotettiin yhteensä 84 indikaattoria, joista muutosta koskevaan tutkimukseen valittiin 64.  Hankkeeseen kuuluneen kehityskyselyn lisäksi toteutettiin viidessä koulussa kehitysauditointi, jossa haastateltiin oppilaita, vanhempia, opettajia, koulun henkilöstöä ja johtoa. Hankeprosessiin liittyvänä tehtiin mm. koulun toimintaan liittyviä yleisiä havaintoja:

  1. Perinteisesti koulua tarkastellaan yksittäisen opettajan pedagogiikkana ja olosuhteiden tasalaatuisena mahdollistamisena – yksittäinen opettaja saa vain harvoin aikaiseksi merkittäviä vahvuuksiin liittyviä tuloksia? Koulun pedagogiikkaa ei juuri johdeta pedagogisen vapauden vuoksi eikä koulun työyhteisö tunnista niitä kulttuurisia piirteitä, jotka samankaltaistavat yksittäisten opettajien toiminnan. Koulun vuorovaikutussysteemi neutralisoi yksittäiset ponnistelut.
  2. On mahdollista, että koko koulu työskentelee vahvuuksien suuntaan. Tämä ei ole itsestään selvää, kun korostetaan  opettajien pedagogista vapautta ja opetusvelvollisuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää.
  3. Kehittyy vahvuuspedagogiikka, joka mahdollistaa vahvuuksien käsittelyn oppilaiden kanssa systemaattisesti. Pedagogisten muutosten aikaansaaminen on suhteellisen helppoa syste-maattisella työskentelyllä.
  4. Oppilaiden kyky tunnistaa toistensa vahvuuksia kasvaa. Oppilaat tukevat toisiaan hyveiden ja  vahvuuksien lujittamisessa.
  5.  Henkilökunta tunnistaa toistensa vahvuuksia ja koko yhteisö oppii puhumaan vahvuus-kieltä. omiin kykyihinsä. Hyveet ja vahvuudet ohjaavat yhteistoimintaa ja toimivat yhteistoiminnan  eettisenä ohjenuorana.
  6. Koulun henkilökunta yhteistyön laatu paranee vahvuuksien käytön myötä erityisesti työpari tai tiimiopetuksessa. Ylipäätään puhe vahvuuksista ja omien vahvuuksien tunnistaminen lisää turvallisuutta työyhteisössä, vahvistaa erilaisuuden käyttöä voimavarana ja purkaa yhdenmukaisuuden vaatimusten latistavaa vaikutusta.
  7. Vahvuudet antavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kotien kanssa uudelta pohjalta. Vuorovai-kutuksen laatu muuttuu vahvuuksien tarkastelun myötä.
  8. Pitkäjänteinen työskentely tuo esiin yksilötason myönteisiä muutoksia: vahvuuksilla työsken-tely vaikuttaa niin oppilaisiin, ryhmiin kuin yksittäisiin aikuisiin ja työyhteisöön.
  9. Vahvuuksien kautta tarjoutuu mahdollisuus johtaa yhteistä pedagogiikkaa. Vahvuuksista tulee koulun johtamista vahvistava ja suuntaava ajattelutapa.
  10. Koko koulussa on mahdollisuus synnyttää jäseniään tukeva kulttuuri, jossa ihmiset uskovat omiin kykyihinsä

Muutostutkimuksen ja auditoinnin perusteella kaikilla seitsemällä alueella eli oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja koulun henkilö-kunnan vuorovaikutuksessa, johdon ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa, vuorovaiku-tuksessa suhteessa yhteistyökumppaneihin ja koulun kulttuurissa havaittiin  mm. seuraavia muutoksia:

Oppilaiden toimintaan liittyviä havaintoja: 1. Aineistossa toistuvat sekä aikuisten että lasten kertomina tarinat lasten erityisten piirteiden määrittymisenä vahvuuksiksi. Hitaus on harkitsevuutta, hiljaisesta kuoriutuu empaattista ystävällisyyttä ja herkkää sosiaalista tilannetajua jne. Aineistoissa on kiistatonta näyttöä vahvuuksien käsittelyn itsetuntoa vahvistavasta ja eheyttävästä vaikutuksesta. 2. Oppilaiden kertoman mukaan vahvuuksia on merkitystä luokkien sisäisessä työskentelyssä esim. ryhmiä kootessa ja että vahvuuksien tunnistaminen itsessä ja muissa on parantanut luokkahenkeä, vähentänyt kilpailua ja kiusaamista. Oppilaat kiinnittävät huomiota ryhmän toimintaan: ”Ketään ei jätetä yksin.” 3. Sekä oppilaat että henkilökunta totesivat, että vahvuuksien tunnistaminen auttaa itsenäisen etenemisen tehtävissä. 4. Siellä missä vahvuuksien käyttö on ollut kohtuullisen intensiivistä, työilmapiiri on parantunut. Haastatteluissa voitiin tunnistaa innostuksen, yhteistyön, oppimisen ilon, ja ystävällisyyden lisääntymistä. Uskallus tuoda asioita esiin on kasvanut. Erilaisuutta hyväksytään paljon.

Henkilökuntaan liittyviä havaintoja. Pitkään vahvuuksien pedagogiikka käyttäneissä kouluissa opettajakunnan enemmistö (60%) näki henkilökunnan keskinäisen vuorovaikutuksen muuttuneen voimakkaasti myönteiseen suuntaan ja vain 2% ei nähnyt mitään kehitystä. Vahvuuksia korostava ajattelu tukee opsin käyttöä. Yhteisen suunnittelun kautta vahvuuksista on tullut opettajakunnalle yhteinen työn ja kielen opettelun kohden. Vahvuuksien käyttö on muuttanut oppilashuollossa käytävää vuoropuhelua. Nyt puhutaan oppilaiden vahvuuksista ja miten niitä saataisiin tuettua. Aineistossa on hypoteesejä oppilashuollon palveluita käyttävien tarpeen muuttumisesta.

Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyviä havaintoja. 1. Tapa viestiä koulun ja kodin välillä on muuttunut. Nykyisin lähdetään liikkeelle vahvuuksista: esim. kodin ja koulun päivät, viestintä ja kehityskeskustelut. 2. Aineistossa on esimerkkejä vanhempia aktivoinnista mukaan vahvuuksien käyttöön oman lapsensa kasvatuksessa. 3. Erilaiset keskustelutehtävät ja projektit ovat auttaneet vanhempia ymmärtämään, mistä vahvuuksia on kyse ja niistä on tullut hyvää palautetta. Vahvuuksien käytön myötä vanhempien rohkeus on kasvanut: ”Uskallan kysyä tarkemmin,  miten lapsella menee koulussa.” 4. Kotitehtävät, ovat tukeneet kotia kasvatustyössä ja  auttaneet käyttämään vahvuuksia omien lasten kasvatuksessa.

Johtamiseen liittyviä havaintoja. Johdon sitoutunut ja päättäväinen esiintyminen vahvuuksille rakennetun pedagogiikan puolesta mahdollistaa yhtenäisen etenemisen. Vahvuuksille perustuvan opetuksen kehittäminen helpottuu, kun se sidotaan koulun suunnittelurakenteisiin ja ennen kaikkea arviointiin. Tiimipohjainen organisoituminen, jossa vahvuuspedagogiikan  edistäminen kuuluu
yhdelle tiimille vahvistaa asiaa.

Koulun kulttuuriin liittyviä havaintoja. Koulun kulttuuriin on pitkään kuulunut vahvuuksille perustuvat pedagoginen ajattelu: ”Tämä on ollut meille pitkään arkipäivää.” Syvien vahvuuksien myötä vahvuudet ovat tulleet piilosta ja taustalta näkyväksi. Tekemiselle on tullut nimi ja teoreet-tista pohjaa. Se, että vahvuuksiin on  suhtauduttu myönteisesti, ei kuitenkaan takaa vahvuus-pedagogiikan systemaattista käyttöä. ”Olit rohkea ottaessasi tämän asian esille, on laadullisesti erilainen kommentti kuin pelkkä sana hyvä.” Vahvuuksien kieli on aiempaa täsmällisempää ja sen syvällinen käyttö vaatii systemaattisuutta. Kyse on mikropedagogiikasta ja ajattelutavan muutoksesta.

Koulut avaavat pian ovensa. Uusi opetussuunnitelma on vasta jalkautumassa kouluihin. Mistä suunta kouluun, jossa kaikki voivat hyvin ja oppimisen ilo vallitsee.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu