*

Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Uskottava tapa viedä koulu uudistuksen tielle.

  • Universaalien vahvuuksien koulu
    Universaalien vahvuuksien koulu

 

Kahdessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on luotu kouluille hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat toiminnan  indikaattorit. Tavoitteena oli luoda universaaleihin hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat suomalaisen hyvän koulun arvioinnin syvät ilmaisimet. Syvien vahvuuksien koulu- hankkeessa 2010-2014 oli mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit hankkeessa 2015-2017  kymmenen koulua eri puolilta Suomea,  henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes 5000, opetusryhmiä n. 300.

Pilottikouluissa tuotettiin yhteensä 84 laadullista  indikaattoria, joista 64 valittiin muutostutkimukseen. Hankkeeseen kuuluneen kehityskyselyn lisäksi toteutettiin viidessä koulussa kehitysauditointi, jossa haastateltiin oppilaita, vanhempia, opettajia, koulun henkilöstöä ja johtoa. Kaikilla seitsemällä alueella eli oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, koulun henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa, vanhempien ja koulun henkilökunnan vuorovaikutuksessa, johdon ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa, vuorovaikutuksessa suhteessa yhteistyökumppaneihin ja koulun kulttuurissa havaittiin muutoskyselyssä mm. seuraavia muutoksia:

  1. Perinteisesti koulua tarkastellaan yksittäisen opettajan pedagogiikkana ja olosuhteiden tasalaatuisena mahdollistamisena - yksittäinen opettaja saa vain harvoin aikaiseksi merkittäviä vahvuuksiin liittyviä tuloksia? Koulun pedagogiikkaa ei juuri johdeta pedagogisen vapauden vuoksi eikä koulun työyhteisö tunnista niitä kulttuurisia piirteitä, jotka samankaltaistavat yksittäisten opettajien toiminnan. Koulun vuorovaikutussysteemi neutralisoi yksittäiset ponnistelut.
  2. On mahdollista, että koko koulu työskentelee vahvuuksien suuntaan. Tämä ei ole itsestään selvää, kun korostetaan  opettajien pedagogista vapautta ja opetusvelvollisuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää.
  3. Kehittyy vahvuuspedagogiikka, joka mahdollistaa vahvuuksien käsittelyn oppilaiden kanssa systemaattisesti. Pedagogisten muutosten aikaansaaminen on suhteellisen helppoa syste-maattisella työskentelyllä.
  4. Oppilaiden kyky tunnistaa toistensa vahvuuksia kasvaa. Oppilaat tukevat toisiaan hyveiden ja  vahvuuksien lujittamisessa.
  5.  Henkilökunta tunnistaa toistensa vahvuuksia ja koko yhteisö oppii puhumaan vahvuus-kieltä. omiin kykyihinsä. Hyveet ja vahvuudet ohjaavat yhteistoimintaa ja toimivat yhteistoiminnan  eettisenä ohjenuorana.
  6. Koulun henkilökunta yhteistyön laatu paranee vahvuuksien käytön myötä erityisesti työpari tai tiimiopetuksessa. Ylipäätään puhe vahvuuksista ja omien vahvuuksien tunnistaminen lisää turvallisuutta työyhteisössä, vahvistaa erilaisuuden käyttöä voimavarana ja purkaa yhdenmukaisuuden vaatimusten latistavaa vaikutusta.
  7. Vahvuudet antavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kotien kanssa uudelta pohjalta. Vuorovaikutuksen laatu muuttuu vahvuuksien tarkastelun myötä.
  8. Pitkäjänteinen työskentely tuo esiin yksilötason myönteisiä muutoksia: vahvuuksilla työskentely vaikuttaa niin oppilaisiin, ryhmiin kuin yksittäisiin aikuisiin ja työyhteisöön.
  9. Vahvuuksien kautta tarjoutuu mahdollisuus johtaa yhteistä pedagogiikkaa. Vahvuuksista tulee koulun johtamista vahvistava ja suuntaava ajattelutapa.
  10. Koko koulussa on mahdollisuus synnyttää jäseniään tukeva kulttuuri, jossa ihmiset uskovat omiin kykyihinsä.

Kaikilla vuorovaikutusalueilla todetaan tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Oppilaiden toimintaan liittyviä havaintoja: 1. Aineistossa toistuvat sekä aikuisten että lasten kertomina tarinat lasten erityisten piirteiden määrittymisenä vahvuuksiksi. Hitaus on harkitsevuutta, hiljaisesta kuoriutuu empaattista ystävällisyyttä ja herkkää sosiaalista tilannetajua jne. Aineistoissa on kiistatonta näyttöä vahvuuksien käsittelyn itsetuntoa vahvistavasta ja eheyttävästä vaikutuksesta. 2. Oppilaiden kertoman mukaan vahvuuksia on merkitystä luokkien sisäisessä työskentelyssä esim. ryhmiä kootessa ja että vahvuuksien tunnistaminen itsessä ja muissa on parantanut luokkahenkeä, vähentänyt kilpailua ja kiusaamista. Oppilaat kiinnittävät huomiota ryhmän toimintaan: ”Ketään ei jätetä yksin.” 3. Sekä oppilaat että henkilökunta totesivat, että vahvuuksien tunnistaminen auttaa itsenäisen etenemisen tehtävissä. 4. Siellä missä vahvuuksien käyttö on ollut kohtuullisen intensiivistä, työilmapiiri on parantunut. Haastatteluissa voitiin tunnistaa innostuksen, yhteistyön, oppimisen ilon, ja ystävällisyyden lisääntymistä. Uskallus tuoda asioita esiin on kasvanut. Erilaisuutta hyväksytään paljon.

Henkilökuntaan liittyviä havaintoja. Pitkään vahvuuksien pedagogiikka käyttäneissä kouluissa opettajakunnan enemmistö (60%) näki henkilökunnan keskinäisen vuorovaikutuksen muuttuneen voimakkaasti myönteiseen suuntaan ja vain 2% ei nähnyt mitään kehitystä. Vahvuuksia korostava ajattelu tukee opsin käyttöä. Yhteisen suunnittelun kautta vahvuuksista on tullut opettajakunnalle yhteinen työn ja kielen opettelun kohden. Vahvuuksien käyttö on muuttanut oppilashuollossa käytävää vuoropuhelua. Nyt puhutaan oppilaiden vahvuuksista ja miten niitä saataisiin tuettua. Aineistossa on hypoteesejä oppilashuollon palveluita käyttävien tarpeen muuttumisesta.

Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyviä havaintoja. 1. Tapa viestiä koulun ja kodin välillä on muuttunut. Nykyisin lähdetään liikkeelle vahvuuksista: esim. kodin ja koulun päivät, viestintä ja kehityskeskustelut. 2. Aineistossa on esimerkkejä vanhempia aktivoinnista mukaan vahvuuksien käyttöön oman lapsensa kasvatuksessa. 3. Erilaiset keskustelutehtävät ja projektit ovat auttaneet vanhempia ymmärtämään, mistä vahvuuksia on kyse ja niistä on tullut hyvää palautetta. Vahvuuksien käytön myötä vanhempien rohkeus on kasvanut: ”Uskallan kysyä tarkemmin,  miten lapsella menee koulussa.” 4. Kotitehtävät, ovat tukeneet kotia kasvatustyössä ja auttaneet käyttämään vahvuuksia omien lasten kasvatuksessa.

Johtamiseen liittyviä havaintoja. Johdon sitoutunut ja päättäväinen esiintyminen vahvuuksille rakennetun pedagogiikan puolesta mahdollistaa yhtenäisen etenemisen. Vahvuuksille perustuvan opetuksen kehittäminen helpottuu, kun se sidotaan koulun suunnittelurakenteisiin ja ennen kaikkea arviointiin. Tiimipohjainen organisoituminen, jossa vahvuuspedagogiikan  edistäminen kuuluu yhdelle tiimille vahvistaa asiaa.

Koulun kulttuuriin liittyviä havaintoja. Koulun kulttuuriin on pitkään kuulunut vahvuuksille perustuvat pedagoginen ajattelu: ”Tämä on ollut meille pitkään arkipäivää.” Syvien vahvuuksien myötä vahvuudet ovat tulleet piilosta ja taustalta näkyväksi. Tekemiselle on tullut nimi ja teoreet-tista pohjaa. Se, että vahvuuksiin on  suhtauduttu myönteisesti, ei kuitenkaan takaa vahvuus-pedagogiikan systemaattista käyttöä. ”Olit rohkea ottaessasi tämän asian esille, on laadullisesti erilainen kommentti kuin pelkkä sana hyvä.” Vahvuuksien kieli on aiempaa täsmällisempää ja sen syvällinen käyttö vaatii systemaattisuutta. Kyse on mikropedagogiikasta ja ajattelutavan muutoksesta

Vaikuttavuus tekijät muutoksessa erittäin merkittävät

Havaintojemme mukaan hyveisiin ja vahvuuksiin perustuva koulun kehittäminen ja pedagogiikka muutti parhaimmillaan merkittävästi koulun vuorovaikutussuhteita vaurioittavasta viestinnästä kannustavaksi ja kasvua kantavaksi viestinnäksi. Tehtyjen havaintojen mukaan myönteinen viestintä oppilaista on lisääntynyt (esim. Wilma), oppilaiden  menestys jatko-opintoihin on parantunut, oppilaiden psykososiaalisen tuen tarve on vähentynyt (esim. kuraattori-palvelut), oppilaiden keskinäinen kiusaaminen on vähentynyt, koulun arvostus vanhempien keskuudessa on lisääntynyt, koulun arvostus muiden koulujen henkilökunnan silmissä on kasvanut, koulun kiinnostus työpaikkana halutumpi, koulumme on haluttu yhteistyökumppani, opiskelijat haluavat kouluumme harjoittelemaan jatkuvasti suuremmassa määrin. Havainnot ovat yhteneviä maailmalla laajasti levinneistä character shool- kouluista (syvien vahvuuksien koulu) joita luonnehtii mm. kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen sekä kotiläksyjen loppuun tekeminen. Koskaan et voi tietää, milloin sinulta hyveitä ja vahvuuksia kysytään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat