Onko tämä totta? Hyvä kasvaa kouluissa!

 

Suomalaisissa kouluissa tapahtuu paljon hyvää kehittämistyötä, josta ei  juurikaan mediassa puhuta, koska se ei sisällä kielteisiä uutisia. Nyt on niin hyvää kerrottavaa, että kysytään: voiko tämä olla edes totta. Kyllä se voi.

Syvien vahvuuksien koulu- hankkeessa 2010-2014 oli mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhtei-söllisyyskoulun indikaattorit hankkeessa 2015-2017  kymmenen koulua eri puolilta Suomea,  henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes 5000, opetusryhmiä n. 300.

Hanke perustui opetusmenetelmällisesti ns. universaalien hyveiden ja tutkimiseen ja harjoitteluun. Pilottikouluissa tutkittiin ja harjoiteltiin ns. hyvekielen ja vahvuuksien tutkimista ja harjoittelemista seitsemällä vuorova-ikutusalueella eli opettajien ja oppilaiden kesken, oppilaiden kesken, opettajien kesken, koulun ja vanhempien kesken, johdon ja henkilökun-nan kesken, koulun ja sidosryhmien kesken sekä hyve- ja vahvuuskielen esiintymistä koulun kulttuurissa. Näillä alueilla tuotettiin yhteensä 64 hyvän koulun  indikaattoria.

Hyvinvointi ja oppimisen ilo kasvaa koko koulun hyveistä ja vahvuuksista

Hanketutkimuksessa kysyttiin, mikä on muuttunut koulussa hankkeen aikana ja saatiin seuraavia tuloksia: Oppilaiden  kyky tunnistaa omat ja toistensa vahvuudet paranevat. Oppilaat tukevat toisiaan hyveiden ja  vahvuuksien lujittamisessa. Hyveet ja vahvuudet näkyvät oppilaiden kanssa käydyissä kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Hyveitä ja vahvuuksia konkretisoidaan erilaisin harjoituksin, kuvallisin ja kirjallisin tehtävin. Opetuksessa tuetaan oppilaiden hyveiden ja vahvuuksien esillepääsyä ja kehittymistä.

Hyveet ja vahvuudet ohjaavat yhteistoimintaa ja toimivat yhteistoiminnan  eettisenä ohjenuorana. Henkilökunta tunnistaa koulun toiminnassa ja ympäristössä eettisen ja moraalisen oppimisen paikkoja ja mahdollistaa hyveiden ja vahvuuksien esille pääsyn. Henkilökunta tunnistaa omia ja toisten vahvuuksia ja pitää huolta toisistaan ja mahdollistaa jokaisen vahvuuksien esillepääsyn.

Vanhemmilla on käsitys oman lapsensa vahvuuksista ja niiden kehittämisestä. Vanhempien ja lasten kanssa käydään hyveille ja vahvuuksille perustuvia palaveriä ja tavoite- ja arviointikeskusteluja.

Vanhemmilla on käsitys siitä, miten vahvuuspedagogiikkaa käytännön tasolla toteutetaan koulussa.

Kotien kanssa ja kotien välisessä vuorovaikutuksessa käytetään hyveiden ja vahvuuksien kieltä.

Koulu on määritellyt ja ilmaissut tahtonsa hyveiden ja vahvuuksien noudattamisesta koulukoh-taisessa opetussuunnitelmassa. Luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa kokeilemisen ja oppimisen.

Hyveet ja vahvuudet on määritelty koulun toimintasuunnitelmissa, koulun toiminnan arvioinnissa.

Vahvuuspedagogiikka on suunniteltu koulun rakenteelliseen ja sille varataan aikaa opetuksessa.

Johdolla on kyky nähdä ja vahvistaa yksittäisen työntekijän vahvuuksia ja antaa niille tilaa.

Oppimisympäristössä on huomioitu mukaan otettavaksi, koti, harrastusjärjestöt, nuorisotoimen tilat, kirjasto niiden kanssa toimittaessa. Avoin yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistaa lapsen vahvuuksien yhteistoiminnallisen kehittämisen. Koulun kanssa toimivat eri tahot pyrkivät kaikessa toiminnassaan lapsen parhaaseen. Hyveet ja vahvuudet ovat näkyvästi esillä koulun puitevies-tinnässä. Koulussa vallitsee ilmapiiri, joka arvostaa hyveiden ja vahvuuksien kehittämistä. Oppimisjärjestelyt mahdollistavat hyveiden ja vahvuuksien koettelemisen ja harjoittamisen. Koulussa on yleisesti vallalla lämmin ja kannustava hyvekieli. Yleisesti koulun jäsenissä voidaan tunnistaa korkea usko omiin kykyihinsä.

Hyveisiin ja vahvuuksiin perustuva koulun kehittäminen ja pedagogiikka muutti parhaimmillaan merkittävästi koulun toimintatapoja. Merkittävään asemaan muutoksessa nousi koulun vuorovaiku-tusjohtaminen

Vaikuttavuustekijät muutoksessa erittäin merkittävät

Hankkeeseen kuuluneen kehityskyselyn lisäksi toteutettiin viidessä koulussa kehitysauditointi, jossa haastateltiin oppilaita, vanhempia, opettajia, koulun henkilöstöä ja johtoa. Näissä tehtyjen havaintojen mukaan myönteinen viestintä oppilaista on lisääntynyt (esim. Wilma), oppilaiden  menestys jatko-opintoihin on parantunut, oppilaiden psykososiaalisen tuen tarve on vähentynyt (esim. kuraattoripalvelut), oppilaiden keskinäinen kiusaaminen on vähentynyt, koulun arvostus vanhempien keskuudessa on lisääntynyt, koulun arvostus muiden koulujen henkilökunnan silmissä on kasvanut, koulun kiinnostus työpaikkana halutumpi, koulumme on haluttu yhteistyökumppani, opiskelijat haluavat kouluumme harjoittelemaan jatkuvasti suuremmassa määrin. Havainnot ovat yhteneviä maailmalla laajasti levinneistä character shool- kouluista (syvien vahvuuksien koulu) joita luonnehtii mm. kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskeli-joiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen sekä kotiläksyjen loppuun tekeminen. Koskaan et voi tietää, milloin sinulta hyveitä ja vahvuuksia kysytään.

 

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Hankejohtaja

Järvenpää

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu