*

Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Halutaanko kouluun muutosta - Miksi herätä kouluun?

Kahdessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on luotu kouluille hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat toiminnan  indikaattorit. Tavoitteena oli luoda universaaleihin hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat suomalaisen hyvän koulun arvioinnin syvät ilmaisimet. Syvien vahvuuksien koulu- hankkeessa 2010-2014 oli mukana kuusi pilottikoulua ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaat-torit hankkeessa 2015-2017  kymmenen koulua eri puolilta Suomea,  henkilökuntaa yli 600, oppilaita lähes 5000, opetusryhmiä n. 300. Hankkeissa kehitettiin  hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvat vuoro-vaikutusindikaattorit seitsemältä osa-alueelta. Nämä olivat opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus, oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, koulun henkilökunnan välinen vuorovaikutus, koulun johdon ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus, koulun kulttuurinen vuorovaikutus ja koulun ja sidosryhmien välinen vuorovaikutus.

Hankkeen  mukaan kouluissa esiintyy ja on liikettä muutokseen, mutta tarkoituksellinen koulun kokonaiskehittämisen liike puuttuu. ”Tarkoituksellinen liike” voidaan kuvata päätöksinä ja toimenpiteinä, jotka veisivät koulua kohti ennakoitua ja suunniteltua tulevaisuutta. Koulun  nykyinen muutosvalmius ja pedagoginen reagointi ei tavoita yhteiskunnassa,  perheiden ja lasten elämismaailmassa tapahtuneita muutoksia. Tarvitaan ”koulun toimintoja muuttava tarkoituksellinen liike”, uusi visio ja uusi tapa arvioida niin oppimistuloksia kuin koulun onnistumistakin tehtäväs-sään. Koulun on edettävä mahdollisuuksien visiosta vahvuuksien visioksi. Vahvuusajattelussa painopiste ei ole pelkästään kognitiivisissa ominaisuuksissa, vaan niissä piirteissä, jotka saavat ihmisen toimimaan ja mahdollistavat mm. kognitiivisen tiedon hyväksikäytön. Varsinkin oppilailla, joilla on vaikeuksia motivoitua heräämään kouluun, on vahvuuksien esille saaminen korostuneen tärkeää. Myös opetussuunnitelmissa ja oppiaineistossa, koulun viestinnässä sekä henkilökohtaisissa pedagogisissa asiakirjoissa vahvuudet ja niiden opetus tulisi selväsanaisesti huomioida. Tällä on merkitystä sekä yleisemmässä eettisyyteen kasvattamisessa että käytännöllisissä oppimiseen liittyvissä tilanteissa, joissa vahvuudet voivat toimia voimauttavina työkaluina.

Hyveille ja vahvuuksille rakennettu koulun muutosliike

Hyveille ja vahvuuksille perustuvat kasvatukselliset positiiviset ohjeet ovat ties kuinka vanhoja. Antiikin kasvatusfilosofiassa ne ovat keskeisessä asemassa.  Ohjeet ovat positiivisia, kun ne: luottavat ihmisen kykyyn muuttua, tähdentävät hyveiden merkitystä, synnyttävät toivoa ja optimis-mia, kehottavat tekemään hyvää toiselle ihmiselle ja välttämään pahaa, korostavat myönteisen ajattelun ja suhtautumisen merkitystä, opastavat terveisiin elämäntapoihin, kannustavat tekemään iloa ja mielihyvää tuottavia asioita, kehottavat arvostamaan itseään. Taustalla on maailmanlaajui-sesti tutkitun positiivisen psykologian löydökset, voimaantumisen teoria, muuttuvan ajattelun teoria ja näkökulman vaihtamisen teoria. Kyse on luonnetaidoista. Koulumenestystä ja luonteen vahvuuk-sia koskevissa opiskelijoiden keskuudessa tehdyissä pitkittäistutkimuksissa huomataan, että vahvuuksista sinnikkyys, oikeudenmukaisuus, kiitollisuus, rehellisyys, toivo ja näkemyksellisyys ennustivat lukuvuoden keskiarvoja. ((Park & Peterson, 2006) (Peterson, Park, & Seligman, 2006)

Käytännön pedagogiikassa se tarkoittaa viittä asiaa:  Vahvuuksien tunnistamista. Kun opettaja tai oppilas tietää omat vahvuutensa, hänen on helpompi havaita vahvuuksia myös muissa. Samalla heikkouksiin tulee kiinnittäneeksi vähemmän huomiota, vahvuuksien hallitsemista. Vahvuudet ovat kimppu piirteitä, joita voi yhdistellä, muokata ja houkutella esiin eri tilanteissa parhaan lopputu-loksen saavuttamiseksi. Koko vahvuusfilosofian ydin on juuri tässä vahvuuksien valjastamisessa uuteen käyttötarkoitukseen. Vahvuuksien puolesta puhumista. Toisten vahvuuksien osoittaminen havaitun toiminnan perusteella on palkitsevaa. Esimerkiksi oppilas, joka ei usko omaan jaksami-seensa, hyötyy, kun hänelle muistutetaan konkreettisin esimerkein niistä kerroista, jolloin hän on osoittanut sitkeyttä. Hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa vuorovaikutteista liittymistä. Kun ihmiset tuntevat toistensa vahvuudet, yhteistyöhön on helpompi sitoutua, erilaiset kyvyt palvelevat kaikkia ja heterogeenisten ryhmien toiminta voi onnistua, sillä ohjelmat eivät muuta ihmistä, mutta suhteet toisiin ihmisiin tekevät sen. Vahvuuksien käyttöä ja harjoittelemista  eli neljän ensim-mäisen kohdan toteuttamista. Kyse on ”vahvuuslihasten” harjoittamisesta. Jotta nuorimmat oppilaat ymmärtävät, mitä vahvuuslihakset ovat, niistä voi ensin muodostaa mentaalimallin konkreettisen esimerkin avulla. Vahvuuden nimi kirjoitetaan näkyviin ja kuvataan vaikkapa piirroksen avulla tilanne, jossa kyseinen vahvuus näkyy.

Hyveet ja vahvuudet tukevat koulun laatukriteerien toteutumista

Koulun arvon mitta on sen kykyisyys oppimista ja hyvää elämää edistävään laadulliseen vuorovaikutukseen kaikilla koulun toiminnan kentillä. Hyveille ja vahvuuksille perustuvalla koulun lähestymistavalla tuetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön Perusopetuksen laatukriteerien toteutumista, joiden mukaan  ”Suomalaisen peruskoulun kehittämisen näkökulmasta ei ole perustelua kiinnittää huomiota pelkästään oppimistuloksiin vaan myös niihin koulun toimintoihin, jotka edistävät ja mahdollistavat tavoiteltujen oppimistuloksien saavuttamisen. Kriteerit vastaavat ensisijaisesti kysymykseen, millaista toiminnan tulisi olla eli tässä tapauksessa hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvia.

Laatukriteeristön tavoitteena on myös tukea opetuksen järjestäjän ja alueen koulujen välistä yhteis-työtä oppilaiden oppimista ja kehitystä edistävillä toimintamalleilla. Huomiota kiinnitetään niihin seikkoihin, jotka merkittävästi edistävät oppilaiden ja koko kouluyhteisön oppimisen edellytyksiä.”

Syvien vahvuuksien koulu -konseptin tavoitteena on koulu, joka tuottaa yhteiskunnallisesti vahvuuksille perustuvan siirtovaikutuksen työelämään, henkilökohtaisen omiin vahvuuksiin perustuvan valintaedun, jatkuvaan oppimiseen perustuvan ajattelutavan ja hyvän elämän perusteet. OKM.n ohjeen mukaan perusopetuksen laatua voidaan määrittää monista eri näkökulmista, ja ne liittyvät toisiinsa perusopetukselle asetetun perustehtävän kautta. Kuinka perusopetuksessa onnis-tutaan tukemaan ja mahdollistamaan perusopetuksen tavoitteiden suuntainen oppiminen? Laatua arvioitaessa painopiste on opetuksen järjestämisen prosesseissa ja niiden kehittämisessä. Laatukäsite muotoutuu jatkuvasti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa heijastaen yhteiskunnan tilaa. Toiminnan tuloksia arvioidaan suhteutettuna koulutuksen päämääriin ja tehtäviin. Perus-opetuksen laadussa korostuvat opetusprosessit, oppilaskeskeisyys sekä koulun uudistumiskyky. ”Koska perusopetuksessa on kysymys inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiseksi kasvamisesta, perusopetuksen laadukkuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon koulun toiminnan erityisluonne. Opetuksen rinnalla painotetaan myös sosioemotionaalisia tavoitteita ja kokonaisvaltaista hyvin-vointia edistäviä näkökulmia.”

Vuorovaikutusjohtaminen on ainoa tunnettu uskottava tapa viedä koulu uudistuksen tielle.

Pilottikouluissa tuotettiin seitsemälle vuorovaikutusalueelle yhteensä 64 indikaattoria. Kaikilla seitsemällä alueella eli oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaiku-tuksessa, koulun henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa, vanhempien ja koulun henkilö-kunnan vuorovaikutuksessa, johdon ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa, vuorovaikutuksessa suhteessa yhteistyökumppaneihin ja koulun kulttuurissa havaittiin muutoskyselyssä mm. seuraavia muutoksia:

Oppilaiden  kyky tunnistaa omat ja toistensa vahvuudet paranevat. Oppilaat tukevat toisiaan hyveiden ja  vahvuuksien lujittamisessa. Hyveet ja vahvuudet näkyvät oppilaiden kanssa käydyissä kehitys- ja arviointikeskusteluissa. Hyveitä ja vahvuuksia konkretisoidaan erilaisin harjoituksin, kuvallisin ja kirjallisin tehtävin. Opetuksessa tuetaan oppilaiden hyveiden ja vahvuuksien esillepääsyä ja kehittymistä.

Hyveet ja vahvuudet ohjaavat yhteistoimintaa ja toimivat yhteistoiminnan  eettisenä ohjenuorana. Henkilökunta tunnistaa koulun toiminnassa ja ympäristössä eettisen ja moraalisen oppimisen paikkoja ja mahdollistaa hyveiden ja vahvuuksien esille pääsyn. Henkilökunta tunnistaa omia ja toisten vahvuuksia ja pitää huolta toisistaan ja mahdollistaa jokaisen vahvuuksien esillepääsyn.

Vanhemmilla on käsitys oman lapsensa vahvuuksista ja niiden kehittämisestä. Vanhempien ja lasten kanssa käydään hyveille ja vahvuuksille perustuvia palaveriä ja tavoite- ja arviointikeskusteluja. Vanhemmilla on käsitys siitä, miten vahvuuspedagogiikkaa käytännön tasolla toteutetaan koulussa. Kotien kanssa ja kotien välisessä vuorovaikutuksessa käytetään hyveiden ja vahvuuksien kieltä.

Koulu on määritellyt ja ilmaissut tahtonsa hyveiden ja vahvuuksien noudattamisesta koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa kokeilemisen ja oppimisen. Hyveet ja vahvuudet on määritelty koulun toimintasuunnitelmissa, koulun toiminnan arvioinnissa. Vahvuuspedagogiikka on suunniteltu koulun rakenteelliseen ja sille varataan aikaa opetuksessa. Johdolla on kyky nähdä ja vahvistaa yksittäisen työntekijän vahvuuksia ja antaa niille tilaa.

Oppimisympäristössä on huomioitu mukaan otettavaksi, koti, harrastusjärjestöt, nuorisotoimen tilat, kirjasto niiden kanssa toimittaessa. Avoin yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistaa lapsen vahvuuksien yhteistoiminnallisen kehittämisen. Koulun kanssa toimivat eri tahot pyrkivät kaikessa toiminnassaan lapsen parhaaseen. Hyveet ja vahvuudet ovat näkyvästi esillä koulun puiteviestinnässä. Koulussa vallitsee ilmapiiri, joka arvostaa hyveiden ja vahvuuksien kehittämistä. Oppimisjärjestelyt mahdollistavat hyveiden ja vahvuuksien koettelemisen ja harjoittamisen. Koulussa on yleisesti vallalla lämmin ja kannustava hyvekieli. Yleisesti koulun jäsenissä voidaan tunnistaa korkea usko omiin kykyihinsä.

Hyveisiin ja vahvuuksiin perustuva koulun kehittäminen ja pedagogiikka muutti parhaimmillaan merkittävästi koulun toimintatapoja. Merkittävään asemaan muutoksessa nousi koulun vuorovaiku-tusjohtaminen

Vaikuttavuustekijät muutoksessa erittäin merkittävät

Hankkeeseen kuuluneen kehityskyselyn lisäksi toteutettiin viidessä koulussa kehitysauditointi, jossa haastateltiin oppilaita, vanhempia, opettajia, koulun henkilöstöä ja johtoa. Näissä tehtyjen havaintojen mukaan myönteinen viestintä oppilaista on lisääntynyt (esim. Wilma), oppilaiden  menestys jatko-opintoihin on parantunut, oppilaiden psykososiaalisen tuen tarve on vähentynyt (esim. kuraattoripalvelut), oppilaiden keskinäinen kiusaaminen on vähentynyt, koulun arvostus vanhempien keskuudessa on lisääntynyt, koulun arvostus muiden koulujen henkilökunnan silmissä on kasvanut, koulun kiinnostus työpaikkana halutumpi, koulumme on haluttu yhteistyökumppani, opiskelijat haluavat kouluumme harjoittelemaan jatkuvasti suuremmassa määrin. Havainnot ovat yhteneviä maailmalla laajasti levinneistä character shool- kouluista (syvien vahvuuksien koulu) joita luonnehtii mm. kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskeli-joiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen sekä kotiläksyjen loppuun tekeminen. Koskaan et voi tietää, milloin sinulta hyveitä ja vahvuuksia kysytään.

Hankkeiden päätösseminaari 21.4.2017 klo 9-17 Järvenpään Seurakuntaopisto.

Lisätietoja

Kasvatustieteen maisteri, emeritusylitarkastaja Juhani Räsänen, puh. 050-5201340 ja Kasvatustieteen maisteri, organisaatioanalyytikko Atso Juote 040-5263425

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä on haaste työelämässä ja perhesuhteissakin:

"Vahvuuden nimi kirjoitetaan näkyviin ja kuvataan vaikkapa piirroksen avulla tilanne, jossa kyseinen vahvuus näkyy."

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Joka vuosi Suomalaisilla yrityksiltä mailmalta jää hyviä sopimuksia tekemättä ja mahdollisuuksia käyttämättä kielitaidon ja monikulttuurisen pätevyyden puuttumisen vuoksi. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten on mahdollisimman hyviin tuloksiin päästäkseen pystyttävä muodostamaan erilaisista kieli- organisaatiokulttuureista, verkostoja toimiva kokonaisuus ja viestimään tehokkaasti, tähän toimintaympäristöön ei Ruotsin kieli ole pystynyt vastaamaan.

Huomioitavaa on että Ruotsi ja muut pohjoismaat, ovat kielellisesti osaavampia,ja monikielisempiä, ja ovat jo osana kaupallista kieliorganisaatiota. Tässä Suomi on auttamattomasti jäljessä.

Toimituksen poiminnat