Opetushallitus! Onko lapsilla oikeus luonteeseen?
Olen 76 vuotias. Kohta seitsemän viimeistä vuotta olen käyttänyt Voimaannuttavan suomalaisen koulun rakentamiseen. Se sai nimekseen vuonna 2010 Syvien vahvuuksien koulu. Tällä koululla ei ole omia rakennuksia eikä tiloja. Tällä koululla on sen sijaan henki ja idea, monitieteinen perusta ja pilottikoulujen , hyvien viisaiden kumppanien ja rehtorien ja opettajien kanssa yhdessä rakennettuja toimintapoja, kulttuuria ja pedagogiikkaa. Maailmalla esikuvia löytyy mm. ns. Character Shool-kouluista, jotka leviävät maailmalla leimahdusmaisesti. Isossa-Britaniassa lasten luonteen kasvattaminen on tämän hetken opetusministeriön kärkitavoite. Syy siihen on, että kasvavat lapset eivät selviä tulevasta maailmasta ilman luonnetaitoja. Näitä kouluja luonnehtii kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen, kotiläksyjen loppuun tekeminen. Nämä koulut perustavat kasvatuksensa ja opetuksensa luonnetaitoihin. Nämä taidot puolestaan perustuvat pääosiltaan positiivisen psykologian ja voimaantumisen teorian ja kasvun ajattelun tutkimuksen piirissä tehtyihin löydöksiin. Osaltaan vaikuttamassa on ollut näkökulman vaihtamisen taito ja kehityspsykologia.
Suomessa uusi opetussuunnitelma ei tunnista eikä tunnusta luonteen käsitettä eikä luonnetaitoja kuten itsehillintää, sinnikkyyttä, rohkeutta, kiitollisuutta jne. Nämä taidot jakautuvat elämän arvoja koskeviin, elämän strategisiin ja elämän haasteellisiin luonnetaitoihin. Luonne osoittaa valmiutta, luopua välittömästä mielihyvästä (kaikki minulle ja heti). Luonne liittyy luotettavuuteen, uskollisuuteen, lojaalisuuteen, selkärankaan, sitoutumiseen, molemminpuolisuuteen. Luonne vahvistuu kun on koettu yhteisiä ongelmia, toivuttu niistä ja voitettu ne. Tältä osin vajaaksi jäänyt uusi ops ei vastaa niihin vaatimuksiin, joita eri puolilla maailmaa pidetään tärkeänä. Nyt kun paikalliset koulut alkavat kunnostautua luonnekasvatukseen, olisi hyvä jos pedagogisen ohjauksen kansallinen ohjeistuksen laatijavirasto vaikkapa tasa-arvoasiakirjoihin sisällyttäisi ajatuksen luonnetaidoista ihmisen selviytymisessä kanssaihmisten kanssa.
Koulutason pahoinvointiongelmat toimivat suunnankääntämisen pakotteina. Monissa kouluissa on suunta kääntymässä silakkaparven tavoin, koska ongelmat ovat kaatumassa päälle; ”vanhemmuus on hukassa” ja ”opettajat on pulassa”. Kouluissa lapset käyttävät ns. uutta valtaa, jota kutsutaan pääosiltaan ilkivallaksi. Nämä vaatisivat tosiasioiden tunnustamista paasikiviläiseen henkeen.
Ettei tarvitsi tyhjästä lähteä, julkaisen 15 Syvien vahvuuksien koulu- ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit-hankkeissa tunnistettuja luonnehdintoja ja toteutuksen periaatteita pähkinänkuoressa. Ajattelen, että myös media saattaisi kiinnostua tukemaan näitä periaatteita.
- Koulu yhteisönä tunnustaa Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien julistuksen tavoitteet 1) oikeus yhdenvertaisuuteen, 2) oikeus täyteen yhteyteen, 3) oikeuskuulluksi tulemiseen ja 4) oikeus lapsen edun ensisijaisuuteen universaaliksi tavoitteikseen.
- Koulu yhteisönä edistää seuraavia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia hyvinvoinnin tekijöitä 1) muuttuvaa ajattelua oppimisen ja menestyksen luojana, 2) hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa valintaetukykyä, 3) hyvinvoinnin siirtovaikutusta yhteiskuntaan ja 4) onnellista elämää.
- Koulu yhteisönä rakentaa toimintakulttuurinsa 1) hyveisiin ja vahvuuksiin perustuviin ohjaaviin periaatteisiin, 2) voimauttavaan luottamuskulttuuriin, 3) arvojensa jatkuvaan arviointiin ja 4) lämpimän opetussuunnitelman edellyttämiin pedagogisiin menetelmiin.
- Koulu yhteisönä kehittää pedagogiikkansa perustana hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvan hyvekielen käyttöä johdon ja henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä opettajien ja vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
- Koulu yhteisönä edistää keskeisiä eettisiä arvoja ja koulun suoritusten arviointi perustuu hyveisiin ja vahvuuksiin.
- Koulu yhteisönä määrittelee kattavasti hyveiden ja vahvuuksien tavoitteet tiedon, taidon, tunteen ja tahdon alueelta
- Koulu yhteisönä käyttää tietoista, kattavaa ja ennakoivaa lähestymistapaa hyveiden ja vahvuuksien kehittämiseen.
- Koulu yhteisönä luo huolehtivan ja vastuullisen yhteisöllisyyden ilmapiirin hyveiden ja vahvuuksien hengessä.
- Koulu yhteisönä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia, luo tilanteita ja harjoitteita eettiseen ja moraaliseen toimintaan.
- Koulu yhteisönä tarjoaa mielekkään ja haastavan opetussuunnitelman, joka kunnioittaa kaikkien oppijoiden pyrkimyksiä kehittää niiden omia vahvuuksia, ja auttaa heitä menestymään.
- Koulu yhteisönä edistää opiskelijoiden sisäisen motivaation kehittymistä tuottamalla merkityksellisiä oppimiskokemuksia.
- Kouluyhteisön henkilökunta muodostaa eettisen oppimisen yhteisön, joka kantaa vastuun ja noudattaa samoja ohjaavia perusarvoja kuin mitä vaatii opiskelijoilta.
- Kouluyhteisön toimintaa edistää yhteinen johtajuus ja pitkän aikavälin hyveiden ja vahvuuksien edistämisen tavoitteet.
- Koulu yhteisönä harjoittaa hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa yhteistyötä vanhempien ja eri sidosryhmien kanssa.
- Kouluyhteisö arvioi säännöllisesti toimintatapojaan ja toimintakulttuuriaan ja sen luonnetta eettisten periaatteiden toteuttajana.
Mitäpä tässä muuta voi kuin todeta, että kaikki esitetyt arvot ja tavoitteet ovat erinomaisen hyviä!!
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa kestää vuosikymmenen, ennenkuin laajemmin tajutaan mikä on koulun todellinen tarkoitus. Nyt marssitaan markkinamiesten tahtiin.
Ilmoita asiaton viesti
On kovin muodikasta haukkua uutta opetussuunnitelmaa ja Opetushallitusta. Väitteesi opetussuunnitelman perusteiden puutteista eivät minusta pidä paikkaansa. Kannattaa lukea. Sieltä löytyy arvopohjasta ja esim. ympäristöopin (1-6 luokkien yhdistelmäaine terveystiedosta luonnontieteiden alkeisiin) sekä elämänkatsomustiedon sisällöistä juuri noita puuttuviksi väittämiäsi asioita. Kannattaa lukea myös ekososiaalisesta sivistyksestä. Ei se ops niin huono ole, kuin nyt on tapana melskata.
Ajatuksesi luonteen kasvatuksesta on kyllä mainio näkökulma.
Ilmoita asiaton viesti
Elämatsomustiedolla ei mitään tekemistä luonteenkasvatuksen kanssa:
”Elämänkatsomustieto (esiopetuksessa elämänkatsomustietokasvatus) on perustaltaan monitieteinen peruskoulun ja lukion katsomusaine, jossa opetuksen lähtökohtana on lapsen oma elämismaailma. Elämänkatsomustieto ei pohjaudu mihinkään yhteiskunnalliseen instituutioon tai katsomukseen, vaan siihen kuuluu aineksia filosofiasta, yhteiskunta-, uskonto- ja kulttuuritieteistä.” http://et-opetus.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Mene nyt vain katsomaan niitä uuden opsin sisältöjä. Se et on nimittäin oikein hyvä kokonaisuus. Ev.lut uskonnon ops näyttää ihan rikollisen huonolta sen rinnalla.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_o…
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa tekstissä ei edes mainita luonteenkasvatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, mutta se, että ei käytetä jotain uudissanaa/vanhentunutta kasvatustermiä ei tarkoita, ettei samoja aiheita, painopisteitä tms. löytyisi. Se juuri olikin pointtini, että ei ole kovin fiksua väittää pokkana, että esim. hyveitä ei ole opsissa mukana, jos sanaa ’luonteenkasvatus’ ei löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Annapa jokin esimerkki. Nämä kun liittyvät ulkoisen maailman asioihin:
”Sieltä löytyy arvopohjasta ja esim. ympäristöopin (1-6 luokkien yhdistelmäaine terveystiedosta luonnontieteiden alkeisiin) sekä elämänkatsomustiedon sisällöistä juuri noita puuttuviksi väittämiäsi asioita. Kannattaa lukea myös ekososiaalisesta sivistyksestä”
Ilmoita asiaton viesti
No tässä muutama klipsaisu:
Et 3-6lk
S1 Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaan oikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökul- mista. Perehdytään arvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää. Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.
Arvoperusta-luvusta:
Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paik- kaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.
Ympäristöoppi 3-6lk
T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjen terveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden ja nuoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilasta harjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa.
Kyllä siinä varmasti luonnekin jalostuu, kun mm. noita pohtii ja keskustelee.
Ilmoita asiaton viesti
OK. Mutta teoria vs. Käytäntö?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä sopii toki aina kysyä, mutta nyt oli puhe opsista. Huono ope voi toki olla opettavinaan noitakin vain pintapuolisina tietoasioina.
Opetussuunnitelman perusteita voi lukea monella näkökulmalla. Suosittelen erääksi lukutavaksi ’tätä on suomalainen kasvatusidealismi v. 2014’ – enkä tarkoita tätä ollenkaan negatiivisesti. Liian moni louskuttaa koulusta vain jotain inhorealistista epätotta tai misantrooppisia, eritoten teinivihamielisiä ennakkoluulojaan.
Ja tämä ops on muuten edellistä vähemmän ’markkinamiesten tahtiin tanssimista’ ja lähempänä sitä ’koulun todellista tarkoitusta’.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä asioita ja tavoitteita tuossa tekstissä. Jaan myös huolen Opetushallituksen osuudesta. Lisäksi oma huoleni on ulkoiset pyrkimykset tuoda kouluihin ideologisesti viritettyä materiaalia tai opetusta joka pyrkii viemään arvomaailmaa aivan vastakkaiseen suuntaan, arvojen rappioon tai totuuden vääristämiseen.
Ulkoisista vaikuttajista tapetille on noussut erityisesti Vihreät ja SETA, joiden sormenjälki ja pyrkimys hyödyntää koululaitosta vihervasemmistolaisen aatemaailman syöttämiseen on noussut viime aikoina näkyvästi esiin.
Oma rektioni tuohon oli tämä:
http://setakielto.fi
joka myös huomattiin, on hyvin suosittu ja aiheutti selittelyä Opetushallituksen puolelta. Suoriin kysymyksiin ”Tasa-arvotyö on taitolaji” -oppaan virheistä OPH ei suostu vastaamaan vaan kiertelee eikä myöskään ole suostunut korjaamaan sangen vihervammaista tasa-arvo-opastaan.
Huomautan vielä, että tuon kiellon kärki on poliittisen manipuloinnin syöttämisessä kouluihin. Seta sattui vain olemaan se ulkoinen järjestö, joka näkyvästi osallistuu kouluvaikuttamiseen Vihreiden lisäksi ja sen rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jääskeläisellä nyt vaan on oma kieroutunut ideologiansa vauhdittajanaan: Sadistinen mielikuvitusolento käskee syrjimään ja alistamaan.
Miten muuten Vihreät ”näkyvästi osallistuu kouluvaikuttamiseen”? Olen sekä opettaja että Vihreiden aktiivijäsen. En tunne yhtään ainutta puolueen koulukampanjaa. Jos sellaisia olisi, tietäisin kyllä siitä. Jani Toivolan suositut kouluvierailut, joissa aiheena on mm. kiusaaminen ja siitä selviäminen ovat oma lukunsa, ei mitään Vihreiden toimintaa. Hän näet teki sitä jo ennen kansanedustajavuosiaan.
Suosittelen jälleen kerran tutustumaan perusopetuksen arvopohjaan. Tuleepahan selväksi, että jääskeläisillä ym. ihmisoikeuksien ja perustuslain vastaisilla houruilla ei ole sijaa siinä majatalossa.
Ilmoita asiaton viesti