Opetushallitus! Onko lapsilla oikeus luonteeseen?

Olen 76 vuotias. Kohta seitsemän viimeistä  vuotta olen käyttänyt Voimaannuttavan suomalaisen koulun rakentamiseen. Se sai  nimekseen vuonna 2010 Syvien vahvuuksien koulu. Tällä koululla ei ole omia rakennuksia eikä tiloja. Tällä koululla on sen sijaan henki ja  idea, monitieteinen perusta ja pilottikoulujen , hyvien viisaiden kumppanien ja  rehtorien ja opettajien  kanssa yhdessä rakennettuja toimintapoja, kulttuuria ja pedagogiikkaa. Maailmalla esikuvia löytyy mm. ns. Character Shool-kouluista, jotka leviävät maailmalla leimahdusmaisesti. Isossa-Britaniassa lasten luonteen kasvattaminen on tämän hetken opetusministeriön kärkitavoite. Syy siihen on, että kasvavat lapset eivät selviä tulevasta maailmasta ilman luonnetaitoja. Näitä kouluja luonnehtii kiusaamisen harvinaisuus, järjestyksenpito-ongelmien vähäisyys, opiskelijoiden innostunut osallistuminen, vanhempien tyytyväisyys ja sitoutuminen, poissaolojen vähäisyys, oppimisen eriarvoisuuden kaventuminen, kotiläksyjen loppuun tekeminen. Nämä koulut perustavat kasvatuksensa ja opetuksensa luonnetaitoihin. Nämä taidot puolestaan perustuvat pääosiltaan positiivisen psykologian ja voimaantumisen teorian ja kasvun ajattelun tutkimuksen  piirissä tehtyihin löydöksiin. Osaltaan vaikuttamassa on ollut näkökulman vaihtamisen taito ja kehityspsykologia.

Suomessa uusi opetussuunnitelma ei tunnista eikä tunnusta luonteen käsitettä eikä luonnetaitoja kuten itsehillintää, sinnikkyyttä, rohkeutta, kiitollisuutta jne. Nämä taidot jakautuvat elämän arvoja koskeviin, elämän strategisiin ja elämän haasteellisiin luonnetaitoihin. Luonne osoittaa valmiutta, luopua välittömästä mielihyvästä (kaikki minulle ja heti). Luonne liittyy luotettavuuteen, uskollisuuteen, lojaalisuuteen, selkärankaan, sitoutumiseen, molemminpuolisuuteen. Luonne vahvistuu kun on koettu yhteisiä ongelmia, toivuttu niistä ja voitettu ne. Tältä osin vajaaksi jäänyt uusi ops ei vastaa niihin vaatimuksiin, joita eri puolilla maailmaa pidetään tärkeänä. Nyt kun paikalliset koulut alkavat kunnostautua luonnekasvatukseen, olisi hyvä jos pedagogisen ohjauksen kansallinen ohjeistuksen  laatijavirasto vaikkapa tasa-arvoasiakirjoihin sisällyttäisi ajatuksen luonnetaidoista ihmisen selviytymisessä kanssaihmisten kanssa.

Koulutason pahoinvointiongelmat toimivat suunnankääntämisen pakotteina. Monissa kouluissa on suunta kääntymässä silakkaparven tavoin, koska ongelmat ovat kaatumassa päälle; ”vanhemmuus on hukassa” ja ”opettajat on pulassa”. Kouluissa lapset käyttävät ns. uutta valtaa, jota kutsutaan pääosiltaan ilkivallaksi. Nämä vaatisivat tosiasioiden tunnustamista paasikiviläiseen henkeen.

Ettei tarvitsi tyhjästä lähteä, julkaisen 15 Syvien vahvuuksien koulu- ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit-hankkeissa tunnistettuja luonnehdintoja ja toteutuksen periaatteita  pähkinänkuoressa. Ajattelen, että myös media saattaisi kiinnostua tukemaan näitä periaatteita.

  1. Koulu yhteisönä tunnustaa Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien julistuksen tavoitteet 1) oikeus yhdenvertaisuuteen, 2) oikeus täyteen yhteyteen, 3) oikeuskuulluksi tulemiseen ja 4) oikeus lapsen edun ensisijaisuuteen universaaliksi  tavoitteikseen.
  2. Koulu yhteisönä edistää seuraavia  inhimillisiä ja  yhteiskunnallisia hyvinvoinnin tekijöitä  1) muuttuvaa ajattelua oppimisen ja menestyksen luojana, 2) hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa  valintaetukykyä, 3) hyvinvoinnin siirtovaikutusta  yhteiskuntaan ja 4) onnellista elämää.
  3. Koulu yhteisönä rakentaa toimintakulttuurinsa 1) hyveisiin ja vahvuuksiin perustuviin  ohjaaviin periaatteisiin, 2) voimauttavaan luottamuskulttuuriin, 3) arvojensa jatkuvaan arviointiin ja 4) lämpimän opetussuunnitelman edellyttämiin pedagogisiin menetelmiin.
  4. Koulu yhteisönä  kehittää pedagogiikkansa perustana hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvan hyvekielen käyttöä johdon ja henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, oppilaiden  keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä opettajien ja vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
  5. Koulu yhteisönä edistää keskeisiä eettisiä arvoja ja koulun  suoritusten arviointi  perustuu hyveisiin ja vahvuuksiin.
  6. Koulu yhteisönä määrittelee kattavasti hyveiden ja vahvuuksien  tavoitteet tiedon, taidon, tunteen ja tahdon alueelta
  7. Koulu yhteisönä käyttää tietoista,  kattavaa ja ennakoivaa lähestymistapaa hyveiden ja vahvuuksien kehittämiseen.
  8.  Koulu yhteisönä luo huolehtivan ja vastuullisen  yhteisöllisyyden  ilmapiirin hyveiden ja vahvuuksien hengessä.
  9. Koulu yhteisönä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia, luo  tilanteita ja harjoitteita eettiseen ja moraaliseen toimintaan.
  10. Koulu yhteisönä tarjoaa mielekkään ja haastavan opetussuunnitelman, joka kunnioittaa kaikkien oppijoiden pyrkimyksiä  kehittää niiden omia vahvuuksia, ja auttaa heitä menestymään.
  11. Koulu yhteisönä edistää opiskelijoiden sisäisen motivaation kehittymistä tuottamalla merkityksellisiä oppimiskokemuksia.
  12. Kouluyhteisön henkilökunta muodostaa eettisen oppimisen yhteisön, joka kantaa vastuun ja noudattaa samoja ohjaavia perusarvoja kuin mitä vaatii opiskelijoilta.
  13. Kouluyhteisön toimintaa edistää yhteinen johtajuus ja pitkän aikavälin hyveiden ja vahvuuksien edistämisen tavoitteet.
  14. Koulu yhteisönä harjoittaa hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa yhteistyötä vanhempien ja eri sidosryhmien kanssa.
  15. Kouluyhteisö arvioi säännöllisesti toimintatapojaan ja toimintakulttuuriaan ja sen luonnetta eettisten periaatteiden toteuttajana.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu