Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Kasvuyhteisöllisyyden olemuspuolia ja sitoumuksia

Kohta päättyvä kevätlukukausi on merkinnyt monissa  kouluissssa ponnistelua kohti uuden opetussuun- nitelman mukaisia pyrkimyksiä. Yksi näistä pyrkimyksistä liittyy kasvuyhteisöllisyyskulttuurin rakentamiseen  oppimisen ja kasvun kivijalaksi. Kasvuyhteisöllinen lähestymistapa muodostuu kaikista niistä aineksista, jotka kaipaavat liittymisen, tekemisen ja olemisen muodonmuutosta, koulun toimintakulttuurin kehittämistä hyveiden ja vahvuuksien palvelukseen. Ihminen tarvitsee yhteisöllisyyttä, jossa voi olla läpinäkyvä sekä toisille että itselleen. Kasvuyhteisö on turvapaikka, jossa jokainen tuntee olevansa sitä mitä on, ilmaisemaan itseään ja kertomaan kokemaansa. Yhteisön ytimessä on oltava valmius kuunnella, valmius joka on täynnä kunnioitusta ja hellävaraisuutta ja joka kutsuu esiin toisessa sitä, mikä on kaunista, tosinta ja hyvää.

Kasvuyhteisö on aina kasvavia ihmisiä ja heidän kasvuaan varten, eikä ensisijaisesti lakien ja sääntöjen hallitsema. Kasvuyhteisöllinen elämä arjessa on konatiivinen eli tahtovarainen eikä millään tavalla ylivoimainen tehtävä. Luonne on hyvän tahdon ja vahvuuksien haltija, elämän valintojen, optimointien ja kompensaatioiden perusta tarviten kasvuyhteisöllisyyden tukemaa lujittumista.

Lasten kohdalla yhteisöllisiä jännitteitä aiheuttavat  heidän  omat erityiset kasvu- ja ilmaisutarpeensa. He ovat usein haavoittuneita, itsetuntoa ja itsearvostusta kaipaavia olentoja, usein aivan epätoivoisia. Heillä saattaa olla välillä hallitsemattomia ahdistuksen puuskia, jotka vievät arvaamattomiin tekoihin toisia ja itseään kohtaan. He ovat usein sisäisesti hajalla, kasvunsa kanssa syvässä hämmennyksen tilassa. He heilahtelevat tilasta toiseen, välillä ilman toivoa ja sitten toiveiden illuusioon pyrkiessään oman kehityksensä haltuunottamiseen.

Kun Syvien vahvuuksien koulu -hankkeessa olin tekemässä lasten vahvuuksien itsearviointia, huomasin erään tytön murheellisen näköisenä pohtivan tehtävää. Menin hänen luokseen ja kysyin tarvitseeko hän apua. Hän vastasi, että minä en osaa vastata oikein mitään tuohon toiveikkuus-vahvuutta koskevaan kysymykseen.
Löytääkseen tien takaisin toivoon näiden lasten on saatava tuntea, että joku heistä välittäisi. He tarvitsevat ihmisiä, jotka haluavat ja osaavat kuunnella heitä,  heidän vammojaan ja tarpeitaan, ottaa osaa heidän iloihinsa ja suruihinsa, ja vaistoavat mitä he tahtovat ja tarvitsevat. He tarvitsevat kasvuyhteisöstä lujia kiintopisteihmisiä, jotka ohjaavat, suojelevat ja rohkaisevat autettavaansa löytämään luottamuksen, toiveikkuuden, itsearvostuksensa ja vahvuutensa. Lapsen on päästävä kokemaan, ettei häntä jätetä omien mielialojensa armoille, vaan että yhteisö takaa hänelle mahdollisuuden kasvaa ja havahtua omiin vahvuuksiinsa

Syvien vahvuuksien koulu -sopimusmalli sisältää sitoutuvuussopimuksen, jota voidaan kutsua lapsiasiakir- jaliikkeen perustamisasiakirjaksi. Se on samalla kutsu kasvuyhteisöllisen koulukulttuurin kehittämiseen. Sopimuksellisuus sisältää neljä kulttuurista sitoumusta:

Sitoutuminen erinomaisuuteen ja viisauteen:

 Syvien vahvuuksien koulu on vanhempien, oppilaiden ja opettajien kumppanuutta, joka asettaa oppimisen erinomaisuuteen ja viisauteen ensisijaiseksi tavoitteekseen. Kaikki kolme osapuolta allekirjoittavat oppimisen lupauksen, joka takaa, että jokainen tekee voitavansa oppimista koskevissa pyrkimyksissään. Tutkimusperusteisesti tiedostamme, että: Kiitollisuus ja rakkaudellisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Ystävällisyys, auttavaisuus, anteeksiantavaisuus ja henkisyys  tunnetaan keskeisinä onnentaitoina. Uteliaisuus, sinnikkyys, itsehillintä ovat  tärkeitä etenkin  opiskelussa, menestyksessä ja taitojen kehittämisessä eri aloilla. Koulumenestykseen ovat  yhteydessä myös toivo, näkemyksellisyys, oikeudenmukaisuus,  rakkaudellisuus ja kiitollisuus. Rohkeus,  huumori,  ystävällisyys, hengellisyys, kauneuden arvostus  liittyy onnistuneeseen toipumiseen fyysisestä sairaudesta, psyykkisestä häiriöstä ja traumaattisista kokemuksista. Tulevaisuuteen liittyvää menestymistä ennustavat ominaisvahvuudet sinnikkyys, harkitsevaisuus,  luovuus, avarakatseisuus, uteliaisuus, kaukonäköisyys.


Sitoutuminen opettajuuteen
Tulemme aina opettamaan parhaiten sen mitä osaamme, ja teemme voitavamme oppimisen mahdollistamiseksi. Olemme valmiit tarjoamaan opiskelijoille ja vanhemmille tilaisuuden käsitellä
yhteisesti huolia, joita liittyy lasten oppimiseen. Tulemme aina toiminaan turvallisuuden suojelemiseksi, huolehtimaan oppilaiden häiriöttömän oppimisen mahdollistamisesta koulussa ja luokkahuoneessa. Ongelmien ratkaisuissa tukeudumme lapsen hyveiden ja vahvuuksien tunnistamiseen ja tukemiseen.


Sitoutuminen vanhemmuuteen
Lasten onnistuminen oppimisessaan on yhteisen toiminnan tulosta. Varmistan, että lapsi osallistuu koulun opetukseen sovittuina ajankohtina. Osallistun kykyjeni mukaan koulun kasvuyhteisöllisyyden kehittämiseen. Autan lasta parhaan osaamiseni mukaan. Tutustun lapsen läksyihin ja kotitehtäviin ja huolehdin siitä, että ne tulevat suoritetuiksi. Apua tarvitessa otan yhteyttä lapsen opettajaan. Olen lapsen saatavilla, jos heillä on huolia kouluun ja oppimiseen liittyen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että luen huolellisesti koulun vanhemmille osoittamat viestit.


Sitoutuminen oppimaan oppimiseen
Tulen aina toimimaan niin, että minulla ja luokkatovereillani ja ystävilläni olisi paras mahdollisuus ajatteluun ja oppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että aion suorittaa kaikki läksyt joka kerta, jotta oppimiseni jatkuvuus toteutuisi. Jos minulla on vaikeuksia ymmärtää luokassa opetettavia asioita,  kysyn opettajalta. Tulen aina käyttäytymään kaikkien turvallisuuden suojelemiseksi niin kotona, koulussa kuin koulumatkoillakin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnioitan kaikkia ihmisiä ja vältän kaikin tavoin loukkaamasta ketään. Olen vastuussa omasta käyttäytymisestäni.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat