Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Britannia ohittaa Suomen koulutuksen vientimaana

Britannia haluaa maailman ykköseksi lasten luonteen vahvistamisessa. Budjettiin on varattu 4.8 miljoonan euron rahasto, josta koulut saavat tukea luonteenkasvatusta tukeviin projekteihin. Suomessa rahat kohdistuvat digitalisaatiohankkeisiin, vaikka digitalisaatio tuhoaa suuren osan lasten tulevaisuusammateista. Tällaisessa todellisuudessa luonteen hyveet ja vahvuudet auttavat pärjäämään elämässä ja löytämään uusia reittejä.

Suomessa vastaavaan koulukulttuuriseen muutokseen on käytetty muutama kymmentuhantinen, vaikka vahvuuksien  yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ehdoista on  kertynyt riittävä  tietovaranto, mikä tarvittaessa mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon tällä alueella. Myös vahvuuksien  moniulotteisuudesta huolimatta on sekä tiedeyhteisöissä että  yleensä ihmisten keskuudessa riittävän laaja yksimielisyys vahvuuskäsitteiden määrittelystä ja arvioinnista. Tutkimus on kumuloitunut siinä määrin, että tulokset alkavat vakiintua ja esimerkiksi arvioinnin mallituksiin liittyvät kysymykset eivät ole vahvuuksien arvioinnin esteenä. Tutkijayhteisöjenkin keskuudessa yleensä ja ihmisten keskuudessa erityisesti on varsin laaja yksimielisyys myös siitä, että vahvuuksiin perustuva onnellisuus on perusteltavissa oleva yhteiskuntapolitiikan ja oman elämän tavoite. Se on yhtäältä väline yhteiskunnan toimivuuden parantamiseksi (onnelliset ihmiset ovat voivat hyvin ja  ovat terveempiä jne.) ja toisaalta hyveisiin ja vahvuuksiin oppiminen on itseisarvoinen sivistyksellinen tavoite. Vertailevat tutkimukset osoittavat koko lailla kiistattomaksi, että yhteiskunnan institutionaaliset rakenteet – ennen kaikkea hyvinvointivaltion kaltaisten instituu-tioiden luotettavuus ja ennustettavuus – vaikuttavat merkittävästi ihmisten koettuun hyvinvointiin, ja edelleen yhteiskunnan toimivuuteen. Muun muassa Ranskan ja Ison-Britanian esimerkit osoittavat, että perinteisesti yksityisasiaksi koetut tai tulkitut positiivisen psykologian löydökset ovat politisoitavissa yhteiskunnalliseksi kysymykseksi vähän samalla tavalla kuin turvavyöt, ylipaino, perheväkivalta, miesten ja naisten roolit sekä osin yksinäisyys on aikaisemmin politisoitu  yksityisestä sfääristä julkiseen sfääriin.

Kysymys kuuluukin pitääkö suomalaisten lasten lähteä vaikkapa Britanniaan löytääkseen luonteen vahvuutensa, vaikka meillä Suomessakin on riittävä tietovaranto, vaikutuksellinen luotettavuus, arvo, vaikuttavuus todennettu. Syvien vahvuuksien koulu- ja Kasvuyhteisöllisyyskulttuurin indikaattorit- hankkeissa olemme todentaneet seuraavat perusteet suomalaiselle vahvuuspedagogiselle koulukulttuurille, jonka etsikkoaika uusien opetussuunnitelmien työstämisen myötä on nyt.

 

Yhteiskunnalliset perusteet.  Hyveiden ja vahvuuksien oppimisella perheissä,  päiväkodeissa ja kouluissa on vahva hyvinvointia tuottava siirtovaikutus niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyvin-vointiin. Tutkimustemme perusteella tiedämme, mitä vahvuuksia suomalaiset vanhemmat toivovat koulun lapsissa kehittävän.

Valintaetuperusteet. Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enem-män, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan. Vahvuuksien käyttä-minen luo tunteen, että on luonut oman kohtalonsa.

Koulumenestykseen ja koulussa viihtymiseen liittyvät perusteet. Metataidot parantavat oppi-misen taitoja ja lisäävät  viihtymistä. Mitä enemmän oppilaat vahvuuksiaan tunnistivat, sitä parem-min he koulussa viihtyivät ja innostuivat oppimisesta.

Elämän onnellisuuteen liittyvät perusteet. Positiiviseen psykologiaan ja hyveille ja vahvuuksille perustuva pedagogiikka mahdollistaa tekemisen ilon, ajattelun ilon ja sosiaalisuuden ilon. Hyveet ja vahvuudet mahdollistavat irtautumisen virheiden ja epäonnistumisten tarkkailusta.

Tulevaisuususkoon liittyvät perusteet. Tulevaisuususko perustuu  tahdonvoimaan, joka on kognitiivinen ominaisuus. Sitä kuvaa kyvykkyys asettaa haastavia tavoitteita ja kohdistaa oma tahdonvoima ja energia niiden saavuttamiseen, sekä kyky nähdä erilaisia reittejä ja tapoja saavuttaa tavoitteet (Snyder et al., 1996). Se on kyvykkyyttä ja keinovoimaa löytää tehokkaimmat tavat ylittää mahdolliset esteet (Manka 2013).

Opetussuunnitelman muutokseen liittyvät perusteet. Suomessa opetussuunnitelmien aikakausi-koodit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana seuraavasti: moraalinen koodi 1881 -1945 , kansalaisuuskoodi 1945 – 1970, individualistinen koodi 1970 ja nyt 2000- luvulla vahvuuskeisen pedagogiikan  koodi. (Soveltanen Rinne, Launonen 2000) Opetussuunnitelmien uudistus on liikkeelle. Tarvitsemme nyt uudistustyötä ohjaamaan vision, joka perustuu vahvuuslähtöiseen koulukulttuuriin. Jokaisella oppilaalla on oikeus oman lahjakkuutensa ja omien vahvuuksiensa löytämiseen ja koulun tehtävänä on olla tässä hänen keskeinen tukijansa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas on peruskoulun päättäessään löytänyt omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa, ja hänellä on kyky ja innostus itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Nyt on siis aika kysyä. miten opetussuunnitelmallisesti on mahdollista tukea lasten ja nuorten kehitystä niin, että he pärjäävät maailmassa, jossa vertikaaliset rakenteet (käskeminen ja valvonta) murtuvat ja horisontaalisten rakenteiden (yhteistyön ja yhteyksien) maailma todellistuu.

 

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Syvien vahvuuksien koulu- ja

Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit-hanke

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat