Juhani Räsänen Etsimme yhteyttä-etsi sinäkin!

Miksi koulun arvioinnissa ei tahtoa tunnisteta

Petersonin ja Seligmanin mukaan on olemassa kaksikymmentanelja paaasiallisesti luonteenvahvuutta,

joista jokainen johtaa yhteen kuudesta ylatason hyveesta. Naita voi tutkia myos

osoitteessa www.authentichappiness.org.

”Lasten pyytaminen kasvattamaan hyveitaan ja vahvuuksiaan oman itsensa varassa –niin etta

he etsivat opastusta ainoastaan itsestaan –vastaa sita, etta lapsia pyydettaisiin keksimaan oma

kieli –jarjeton ja eristava tehtava, jos ei ole yhteisoa, jossa kayttaa kielta.” (Jonathan Haidt 2011).

Talla voidaan perustella kasvuyhteisojen kasvatuskulttuuristen voimavarojen tarpeellisuutta.

Monet lapset ovat teknisia velhoja ja moraalisesti ja eettisesti lukutaidottomia. Luulen etta kuuluisa,

tosin kiistelty ihmismielen tuntija, psykiatri C. G. Jung oli oikeassa, kun han vaitti, etta jokaisella

yksilolla on mahtava ja hyvaa tarkoittava liittolainen omassa sisimmassaan, joka rakentuu

hyveista ja vahvuuksista. Se vain on tunnistettava ja nimettava elamaa jasentavaksi liittolaiseksi.

Hyveet ja vahvuudet ovat ratkaisevassa roolissa tavoiteltaessa elamassa selviytymisen taitoja

ja osaamista, onnellisuutta ja elamassa menestymista - myos ammatillisesti. Ne ovat luonteen

taipumuksia, joita ilman asiat eivat tahdo sujua. Aristoteleen mukaan hyveita voi oppia, mutta ei

kirjoista vaan kaytannossa, tekemalla hyveiden mukaisia tekoja, esimerkiksi yhdessa opettajan

kanssa. ”Positiivisen psykologian mukaan ihmisen hyveet ja luonteen vahvuudet voivat toimia

”puskureina” tai ”rokotuksina” monia psykologisia ongelmia ja hairioita vastaan.

Luonteeseen ja elamantehtavaamme liittyvat asiat pysyvat pisimpaan muistissamme ja niista

muodostuu selkaranka tekemisellemme. Henkisessa mielessa juuri taman viimeisen vaiheen

syva ymmartaminen ja harjaannuttaminen on kaikkein tarkeinta. Goethen sanojen mukaan

yksinkertaisesta ajatuksesta lahtee kauaskantoiset seuraukset: ”Kylva ajatus, niitat sanoja; kylva

sanoja, niitat tekoja: kylva tekoja, niitat tapoja; kylva tapoja, niitat luonteen; kylva luonne, niitat

kohtalon; kylva kohtalo, niitat elaman.” Syvien vahvuuksien koulun tavoitteena on mm. kehittaa

ja tuottaa onnellisuusoivalluksia itsen ja maailman valille, kehittaa itsensa ja muiden ihmisten

ymmartamista, auttaa kestamaan vaikeuksia ja toipumaan niista nopeasti, lisata tyytyvaisyytta

elamaan: opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen ja moninkertaistaa henkiset resurssit

ja tuottaa pysyvaa energiaa. Emme voi parantaa luonnettamme emmeka ryhtya mihinkaan

interventioon, ennen kuin tiedamme, mita me haluamme parantaa.

Koulutuksen arviointikeskus perustettiin Suomeen vuonna 1996. Perustamisestaan lahtien se

on tuottanut valineita koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Ajankohtaisin arviointikeskuksen

toteuttamista arvioinneista liittyy paljon puhuttuun yhdeksasluokkalaisten osaamisen heikentymiseen

kuudessa vuodessa, joista useat mediat ovat kertoneet. Neljassa tehtavassa kuudesta

vain puolet oppilaista ylsi tasoon, jonka vuonna 2004 saavutti 75 % oppilaista. Syita tallaiseen

kehitykseen on monia. Yksi perustavanlaatuisista tekijoista on jaanyt sivuosaan, nimittain tulkinta

ihmisen henkisen rakenteen luonteesta ja sen merkityksesta oppimaan oppimiseen. Kyse

on siita perustuuko oppimaan oppimisen kasite tulkintaan, joka ei edista oppimaan oppimista,

vaan tahtaa johonkin muuhun.

Koulutuksen arviointikeskuksen nettisivuilta kohdasta Oppimaan oppiminen, Oppimisen taustatekijat,

loytyy teksti: ”Oppimaan oppimiseen vaikuttavat tekijat jaetaan kasitteellisesti kognitiivisiin

ja affektiivisiin. Oppimisessa ja tehtavasuorituksessa katsotaan olevan aina kyse naiden

tekijoiden yhteisvaikutuksesta. Ulkopuolinen tehtavananto aktivoi oppilaassa automaattisesti

ja valittomasti uskomus-rakenteet, jotka vaikuttavat tehtavan hyvaksymiseen tai hylkaamiseen.

Kohdatessaan uuden tehtavan oppilas tavallisesti heti arvioi, mita tiedollisia ja taidollisia valmiuksia

sen ratkaiseminen edellyttaa ja mitka ovat omat valmiudet suoriutua siita. Automaattiselle

tehtavasta kieltaytymisellekin on yleensa loydettavissa kognitiivis-affektiivinen syy. Tehtavan

hyvaksyminen ja pyrkimys suoriutua siita mahdollisimman hyvin vaativat lisaksi tehtavan

kannalta olennaisten ajattelun valineiden –tietojen ja prosessien –aktiivista kayttoonottoa seka

sitoutumista tyon vaatimaan ajatteluprosessiin.” Tekstin ydin rajaa oppimaan oppimisen arvioinnin

ja tutkimuksen ihmisen henkisen rakenteen kahteen ulottuvuuteen: kognitiivisiin ja affektiivisiin

tekijoihin. Rajaus sulkee pois ns. konatiiviset tekijat, jotka itse asiassa ovat ratkaisevassa

asemassa puhuttaessa oppimaan oppimisesta ja syrjaytymisen ehkaistymisesta.

Olisiko nyt aika sille keskustelulle, millainen pedagoginen kasvuyhteiso koulu on? Tunnistetaanko

opetussuunnitelmassa myos konatiiviset tekijat, tahdon, hyveet ja vahvuudet? Millaisen

kasvatuksellisen orientaation opettajakoulutus antaa? Tuottaako koulu kasvuyhteisona kasvun

ajattelutapaa ja kasvamaan havahtumista, joka johtaa ahkeruuden, sinnikkyyden, itsehallinnan,

uteliaisuuden, kekseliaisyyden ja tyonteon arvostamiseen seka haasteiden ja vaikeuksien kokemiseen

opettavina ja hyodyllisina kokemuksina? Millainen on koulun kasvuyhteisollinen ohjauskuva

ja millaisia ovat sen ohjaukselliset periaatteet esim. kodin ja koulun yhteistyon kannalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat